Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Luotatko yhä Suomen poliisiin? Kansalaiset vastasivat

Ilta-Sanomat Uutinen 19.8.2026
Pisteet
51
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
62
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
55
  • Gemini 3.1 Flash Lite55
  • GPT-5.4 Mini41
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Luottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli pyrkii vaimentamaan poliisin voimankäyttöön liittyvää kritiikkiä asettamalla yksittäiset vakavat tapaukset 92 prosentin luottamuslukeman rinnalle. Lukijalle välittyy viesti, että vaikka poliisi tekee virheitä, ne ovat inhimillisiä poikkeuksia, eivät järjestelmällinen ongelma.

Uutinen Ilta-Sanomat Kaarlo Somerto · 19.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansalainen

Artikkeli tarkastelee aihetta kadunvarsihaastattelujen kautta, tuoden esiin tavallisten ihmisten näkemyksiä.

62
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti vinoutunut: se asettaa 92 prosentin luottamuslukeman vastapainoksi vakaville väkivaltatapauksille, mikä ohjaa lukijaa vähättelemään jälkimmäisiä. Haastateltavien valinta painottuu poliisia puolustaviin näkemyksiin.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli edustaa perinteistä viranomaismyönteistä journalismia, joka ei ole suoraan puoluepoliittista, mutta tukee vallitsevaa järjestystä ja instituutioita.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Poliisin luotettavuus
  • Yksilön vastuu virheistä

Puolustetut tahot

  • Suomen poliisi

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Poliisin voimankäytön koulutuksen tai ohjeistuksen muutoksia ei avata. — Lukija ei saa tietoa siitä, miten poliisi aikoo estää vastaavien tapausten toistumisen.
  • Todistusaineisto Vakavien tapausten tutkinnan nykytilaa ei syvennetä. — Lukijalle jää epäselväksi, onko kyseessä todellinen virhe vai poliisin normaali toimintatapa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Vähättely

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Luottamus
Huoli

Huoli poliisin voimankäytön seurauksista ja luottamuksen säilymisestä.

Luottamus

Luottamus poliisin toimintaan ja turvallisuuden tunteeseen.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Kansalaisten henkilökohtaiset kokemukset toimivat yleistyksen tukena.

Konflikti- tai kriisikehys

Poliisin voimankäyttötapaukset asetetaan vastakkain yleisen luottamuksen kanssa.

Tunnevetoaminen on maltillista ja palvelee artikkelin pyrkimystä inhimillistää poliisin tekemiä virheitä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 45/100, kärjistys 30

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko kysyy luottamuksesta, ja artikkeli vastaa siihen haastattelujen ja tilastojen kautta.

Klikkihoukutus: 45/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini34
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää kysymysmuotoa houkutellakseen lukijaa, mutta on suhteellisen informatiivinen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali kysymys, joka ei sisällä latautuneita termejä.

Kärjistys: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini28
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli luo lievää vastakkainasettelua 'poliisiin luottavien' ja 'kriittisten' välille, mutta ei demonisoi kumpaakaan.

Populismi: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Kansan ääni on keskiössä, mutta artikkeli ei suoraan hyökkää eliittiä vastaan.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Vakavien tapausten kohteita tai heidän omaisiaan ei kuulla, vaikka heidän toimintaansa tai kohtaloaan käsitellään.

5 JSN-arvio 55/100 · 2 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

55
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tuomalla esiin sekä tilastot että yksittäiset tapaukset.
  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista haastattelujen muodossa.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikko ja ingressi luovat odotuksen kriittisestä tarkastelusta, mutta sisältö painottuu luottamuksen vahvistamiseen.
  • JO 21: Vakavien tapausten uhreja tai heidän edustajiaan ei kuulla, vaikka he ovat kielteisen julkisuuden kohteena.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on toistuva ja käsittelytapa noudattaa perinteistä 'kysyttiin kansalta' -kaavaa.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee poliisin institutionaalista uskottavuutta: haastattelujen valinta ja tilastollinen kehystys vahvistavat kuvaa poliisista luotettavana toimijana, vaikka yksittäisiä virheitä tapahtuukin.
Pelissä Viranomaisen voimankäytön oikeutus vs. kansalaisten luottamus virkavaltaan. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, painottaen luottamuksen säilymistä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että poliisin voimankäyttö on ensisijaisesti yksilöiden tekemiä virhearvioita eikä rakenteellinen kysymys. ”Mutta virhearvioita tapahtuu aina yksilöille.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliisin voimankäyttötilanteet kuvataan passiivisesti tai irrallisina tapahtumina, mikä häivyttää poliisin aktiivista roolia toimijana. ”Viime viikkojen aikana on kuitenkin tullut ilmi useita poliisin voimankäyttöön liittyviä tapauksia”
Kuka saa äänen Artikkeli antaa äänen pääosin poliisiin luottaville kansalaisille, kun taas kriittiset äänet jäävät vähemmistöön ja ne kehystetään usein 'töppäilyksi' tai 'provosoinniksi'. ”Ehkä tässäkin on semmoista molemminpuolista provosointia sitten ollut”
Tunnelma Huoli, Luottamus

Artikkeli pyrkii vaimentamaan poliisin voimankäyttöön liittyvää kritiikkiä asettamalla yksittäiset vakavat tapaukset 92 prosentin luottamuslukeman rinnalle. Lukijalle välittyy viesti, että vaikka poliisi tekee virheitä, ne ovat inhimillisiä poikkeuksia, eivät järjestelmällinen ongelma.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko haastateltavien valinta heijastanut tarkoituksellista pyrkimystä tasapainottaa uutisointia poliisin eduksi, sillä haastateltujen enemmistö painottaa luottamusta huolimatta vakavista väkivaltatapauksista.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Auktoriteettiin vetoaminen Lieva

Sisäministeriön barometriin viittaaminen antaa poliisin toiminnalle tilastollisen oikeutuksen.

9 Tilastokytkos 70/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini67
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
70/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli nojaa vahvasti Poliisibarometriin, jonka luotettavuus ja konteksti ovat keskeisiä väitteiden ymmärtämiseksi.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Poliisin voimankäyttötilastot 2024
  • Poliisibarometri 2024

Suositellut lähteet

  • Sisäministeriö
  • Poliisihallitus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen sisäministeriö laajempi kuva → Katso kirjoittajan Kaarlo Somerto muut analyysit →
sisäministeriö Elokapina kotimaa politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Poliisin toiminta on herättänyt runsaasti [...860 sanaa...] hyvä ratkaisu, kun jotain mokaa.

Sisältö haettu
19.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →