Analyysi artikkelista: Puolustusvoimien kysely: Häirintä kohdistui pääosin naisiin, kiusaamisessa ei eroa
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- GPT-5.6 Luna45
- Mistral Small40
- Gemini 3.1 Flash Lite40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- GPT-5.6 Luna65
- Mistral Small55
- Gemini 3.1 Flash Lite65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli raportoi Puolustusvoimien työyhteisökyselyn tuloksia, mutta jättää avoimeksi sen, miten kysely on toteutettu ja miten luotettavia itsearviointiin perustuvat vastaukset ovat. Lukijalle välittyy kuva hallitusta ja tilastollisesti vähäisestä ongelmasta, vaikka häirinnän kohdistuminen suhteettoman suuresti naisiin jää artikkelin loppuun ja vähäiselle huomiolle.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on rakenteellisesti neutraali, mutta nojaa täysin yhteen lähteeseen, mikä tekee siitä puolustusvoimien näkökulmaa korostavan. Se ei sisällä vastakkaisia näkökulmia tai riippumatonta arviota kyselyn luotettavuudesta.
Artikkeli raportoi viranomaisen tilastoja ilman selkeää ideologista kehystä. Vaikka lähteistys on yksipuolinen, se ei aja selkeää poliittista agendaa, vaan toimii vahtikoiran sijaan tiedonvälittäjänä.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Puolustusvoimien oma arvio tilanteesta
- Kiusaamisen väheneminen
Puolustetut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Kyselyn toteutustapaa ja mahdollisia vastausvinoumia ei avata. — Lukija ei voi arvioida tulosten luotettavuutta ilman tietoa kyselyn metodologiasta.
- Vastakkainen näkökulma Riippumattoman asiantuntijan tai työntekijäjärjestön näkemys puuttuu. — Yksipuolinen lähteistys estää kriittisen tarkastelun.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli pyrkii asialliseen ja tilastolliseen raportointiin.
Artikkeli on sävyltään neutraali ja asiallinen, eikä se pyri manipuloimaan lukijaa tunteisiin vetoamalla.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small5
- Gemini 3.1 Flash Lite10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen pääkohdan.
Otsikko on asiallinen ja kuvailee kyselyn tuloksia neutraalisti.
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small10
- Gemini 3.1 Flash Lite10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small0
- Gemini 3.1 Flash Lite0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kiusattujen tai häirintää kokeneiden ääntä ei kuulu, vaikka he ovat artikkelin aiheena.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 10: Alkuperäinen lähde on mainittu.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 12: Kiistanalaisen väitteen lähdekritiikki puuttuu.
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu (ulkopuolinen asiantuntija tai kiusattu).
- JO 9: Keskeistä tietoa ei ole tarkistettu riippumattomasti.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu lähes kokonaan Puolustusvoimien toimittamaan aineistoon.
7 Rivien välistä
Artikkeli raportoi Puolustusvoimien työyhteisökyselyn tuloksia, mutta jättää avoimeksi sen, miten kysely on toteutettu ja miten luotettavia itsearviointiin perustuvat vastaukset ovat. Lukijalle välittyy kuva hallitusta ja tilastollisesti vähäisestä ongelmasta, vaikka häirinnän kohdistuminen suhteettoman suuresti naisiin jää artikkelin loppuun ja vähäiselle huomiolle.
Herää kysymys, miksi Yle on julkaissut jutun, joka perustuu täysin viranomaisen toimittamaan valmiiseen yhteenvetoon ilman riippumatonta analyysia tai haastatteluja, mikä tekee jutusta enemmän tiedotteen toisinnon kuin tutkivan uutisen.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
Artikkeli perustuu tilastollisiin väittämiin, joiden luotettavuutta tulisi verrata kansallisiin työolotutkimuksiin.
- GPT-5.6 Luna60
- Mistral Small70
- Gemini 3.1 Flash Lite70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- työpaikkakiusaaminen Suomessa
- Puolustusvoimien henkilöstökyselyt
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
- Työterveyslaitos
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →