← Etusivu

Analyysi artikkelista: Näin paljon Euroopan laitaoikeistolle halutaan antaa yksityistä rahaa – perussuomalaisille ei lahjoituksia juuri heltiä

Yle Uutinen 30.5.2024
Pisteet
80
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
30
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini32
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
90
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.4 Mini86
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli asettaa perussuomalaiset eurooppalaiseen laitaoikeistokehykseen, vaikka puolue itse kiistää tämän. Lukijalle välittyy kuva, jossa perussuomalaisten poikkeuksellinen rahoitusmalli (yksityisten lahjoitusten puute) erottaa heidät muista eurooppalaisista laitaoikeistopuolueista, mikä tekee heistä samanaikaisesti 'laitaoikeistoa' mutta 'maltillisempaa' sellaista.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee puolueiden rahoitusrakenteita ja niiden eroja Euroopan tasolla.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen ja raportoiva, mutta nojaa vahvasti yhteen tutkijaryhmän luokitteluun perussuomalaisten kohdalla. Tasapainoa on haettu antamalla puoluesihteerille tilaa vastata.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi rahoituslukuja ja antaa tilaa sekä tutkijan että puolueen näkemyksille. Vaikka luokittelu 'laitaoikeistoksi' on puolueelle epämieluisa, artikkeli perustelee sen ulkopuolisella lähteellä ja antaa puolueen kiistää sen, mikä on journalistisesti tasapainoista.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Perussuomalaisten luokittelu laitaoikeistoksi
  • Eurooppalaisen laitaoikeiston rahoituksen kasvu

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Muiden puolueiden rahoituksen taustoja (kuten säätiöiden roolia) avataan vain lyhyesti. — Lukija ei saa täyttä kuvaa siitä, onko perussuomalaisten rahoitusmalli poikkeuksellinen myös muihin kuin laitaoikeistopuolueisiin verrattuna.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva luokittelu

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli keskittyy taloudellisiin faktoihin ja rahoituslukuihin.

Konflikti- tai kriisikehys

Laitaoikeiston ja muun poliittisen kentän välinen rahoitusero luo jännitteen.

Tunnevetoaminen on vähäistä; artikkeli pysyy asiallisena ja keskittyy dataan.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 28/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin rahoitusvertailua.

Klikkihoukutus: 28/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini28
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman vastakkainasettelevaa sävyä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko raportoi rahoitustilanteen eron neutraalisti.

Kärjistys: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini24
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli välttää polarisointia ja keskittyy vertailuun.

Populismi: 8/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Populismi mainitaan vain osana tutkijoiden luokittelua, ei kirjoittajan äänessä.

4 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Puoluesihteeri Harri Vuorenpää on saanut kattavasti tilaa kommentoida puolueen asemaa ja rahoitusta.

5 JSN-arvio 90/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen rahoituslukujen kautta.
  • JO 11: Mielipiteet (tutkijan arviot) on erotettu selkeästi faktoista (rahoitusluvut).
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen toteutuu, kun perussuomalaiset saavat vastata luokitteluun.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 70/100
70/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu laajaan kansainväliseen yhteistyöselvitykseen, mikä tuo uutta tietoa.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee eurooppalaisen laitaoikeiston rahoitusrakenteiden kriittistä tarkastelua, mutta samalla se normalisoi perussuomalaisten luokittelua laitaoikeistoksi kansainvälisen PopuList-määritelmän kautta.
Pelissä Puolueiden rahoituksen läpinäkyvyys vs. puolueiden itsemäärittelyoikeus. Juttu käsittelee pääosin edellistä, asettaen puolueet kansainväliseen vertailuun.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa PopuList-tutkijaryhmän luokittelun objektiiviseksi totuudeksi, jota ei tarvitse kyseenalaistaa. ”Listaus perustuu kansainvälisistä tutkijoista koostuvan PopuListin määrittelyihin.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätös perussuomalaisten luokittelusta ulkoistetaan tutkijoille, mikä häivyttää median omaa roolia leiman asettamisessa. ”PopuListin mukaan perussuomalaisista tuli laitaoikeistopuolue viimeistään 2017”
Kuka saa äänen Tutkijan ääni ja kansainvälinen luokittelu saavat enemmän painoarvoa kuin puoluesihteerin oma näkemys puolueen ideologiasta. ”Müllerin mukaan ryhmät ovat arvoiltaan ja tavoitteiltaan hyvin samankaltaisia”
Tunnelma Realismi

Artikkeli asettaa perussuomalaiset eurooppalaiseen laitaoikeistokehykseen, vaikka puolue itse kiistää tämän. Lukijalle välittyy kuva, jossa perussuomalaisten poikkeuksellinen rahoitusmalli (yksityisten lahjoitusten puute) erottaa heidät muista eurooppalaisista laitaoikeistopuolueista, mikä tekee heistä samanaikaisesti 'laitaoikeistoa' mutta 'maltillisempaa' sellaista.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli käyttää merkittävän osan tilasta perussuomalaisten luokitteluun laitaoikeistoksi, vaikka jutun alkuperäinen aihe on yksityinen rahoitus – tämä voi viitata toimitukselliseen pyrkimykseen ankkuroida puolue tiettyyn poliittiseen kategoriaan lukijan mielessä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 91/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.4 Mini91
  • Mistral Small95

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

91/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu lähes kokonaan tilastolliseen vertailuun puolueiden rahoituksesta.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • puoluerahoitus Euroopassa 2019-2022
  • perussuomalaisten rahoitusrakenne

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • Eurostat
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen AfD laajempi kuva Katso kirjoittajan Riku Roslund muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Euroopan unioni
  • laitaoikeisto
  • Euroskeptiset poliittiset puolueet
  • Populistiset puolueet
  • Perussuomalaiset
  • politiikka
  • Eurovaalit 2024

Tiedot tästä analyysistä

Lähes viidesosa Euroopan puolueiden saamista [...947 sanaa...] Keskustelu tästä aiheesta on päättynyt.

Sisältö haettu
14.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →