Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Tutkimus paljastaa: Yksi puolue tehnyt hurjan nousun

Ilta-Sanomat Uutinen 19.4.2026
Pisteet
68
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
30
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
70
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa otsikossa esiin Vasemmistoliiton nousun, mutta rivien välistä välittyy myös vahva painotus Kokoomuksen ja Perussuomalaisten ylimielisyydestä. Vaikka uutinen raportoi tutkimustuloksia, valittu kehys korostaa puolueiden välisiä imagollisia eroja ja negatiivisia mielikuvia, mikä ohjaa lukijaa arvioimaan puolueita niiden imagon eikä vain politiikan perusteella.

Uutinen Ilta-Sanomat Olli Waris · 19.4.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee puolueiden imagoa rakenteellisen tutkimusdatan kautta.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on pääosin faktapohjainen raportti tutkimuksesta, mutta valinta nostaa 'ylimielisyys' keskeiseksi teemaksi ingressissä ja tekstissä ohjaa lukijan tulkintaa negatiiviseen suuntaan tietyistä puolueista.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi tutkimustuloksia, jotka sisältävät sekä positiivisia että negatiivisia havaintoja eri puolueista. Vaikka Kokoomusta ja Perussuomalaisia kritisoidaan ylimielisyydestä, kyseessä on tutkimusdata, ei toimittajan oma kanta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Vasemmistoliiton imagollinen nousu
  • Kokoomuksen ja Perussuomalaisten ylimielisyys

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Tutkimuksen tarkempi metodologinen tausta tai kysymyksenasettelu puuttuu. — Lukija ei tiedä, miten 'ylimielisyys' on määritelty kyselyssä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva painotus

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus
Epäluottamus

Ylimielisyyden korostaminen herättää epäluottamusta Kokoomusta ja Perussuomalaisia kohtaan.

Latautunut kieli

Sanan 'ylimielisyys' toistuva käyttö luo negatiivista mielikuvaa.

Tunnevetoaminen on kohtuullista, sillä se perustuu tutkimuksen tuloksiin, mutta sanavalinnat korostavat negatiivisia piirteitä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstiä.

Klikkihoukutus: 40/100

Otsikko käyttää 'hurja nousu' -ilmaisua luodakseen dramatiikkaa.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on informatiivinen, vaikka käyttääkin vahvaa adjektiivia.

Kärjistys: 20/100

Artikkeli raportoi puolueiden välisiä eroja, mikä on luonnollista imagotutkimuksessa.

Populismi: 20/100

Ei merkittävää populistista rakennetta.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kokoomusta ja Perussuomalaisia kritisoidaan ylimielisyydestä, mutta heille ei ole annettu mahdollisuutta vastata väitteisiin.

5 JSN-arvio 70/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

70
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Tutkimustulokset erotettu selvästi.
  • JO 10: Lähde (Verian) mainittu.
  • JO 7: Tutkimuslähde on selkeä.

Heikkoudet

  • JO 21: Kritiikin kohteita (Kokoomus, PS) ei ole kuultu ylimielisyysväitteiden osalta.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu kritiikin osalta.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Kyseessä on uutisointi olemassa olevasta tutkimuksesta.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee poliittisesta imagosta ja gallup-asetelmista kiinnostuneita lukijoita, nostaen esiin Vasemmistoliiton nousun ja Kokoomuksen negatiivisen imagopiirteen.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että imagomittaus on relevantti ja luotettava tapa arvioida puolueiden menestystä. ”Kansalaisten mielikuva vasemmistoliitosta on parantunut.”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa Verianin tutkimusdataan, mutta ei anna ääniä puolueiden edustajille kommentoida tuloksia. ”Verianin teettämän tutkimuksen mukaan Sdp:llä on puolueista paras imago.”
Tunnelma Epäluottamus

Artikkeli nostaa otsikossa esiin Vasemmistoliiton nousun, mutta rivien välistä välittyy myös vahva painotus Kokoomuksen ja Perussuomalaisten ylimielisyydestä. Vaikka uutinen raportoi tutkimustuloksia, valittu kehys korostaa puolueiden välisiä imagollisia eroja ja negatiivisia mielikuvia, mikä ohjaa lukijaa arvioimaan puolueita niiden imagon eikä vain politiikan perusteella.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi otsikossa nostetaan esiin Vasemmistoliiton nousu, vaikka ingressissä korostetaan Kokoomuksen ylimielisyyttä – tämä voi olla yritys houkutella lukijoita vastakkaisilla tunteilla (positiivinen uutinen vasemmistosta, negatiivinen kokoomuksesta).

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 80/100, 2 tilastoaihetta
80/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu kokonaan tilastolliseen tutkimukseen.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • puoluebarometri 2024
  • puolueiden imagomittaus

Suositellut lähteet

  • Verian
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Sdp laajempi kuva → Katso kirjoittajan Olli Waris muut analyysit →
Sdp Minja Koskela Perussuomalaiset kokoomus Verian politiikka vasemmistoliitto

Tiedot tästä analyysistä

Kokoomus arvioitiin ylimielisimmäksi puolueeksi. Vasemmistoliitto [...190 sanaa...] virhemarginaali on 2,7 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →