Analyysi artikkelista: Poliisin toiminta pöyristyttää Paavoa, 82 – ”Ei tällaista saa tapahtua”
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini62
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini46
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli rakentaa kuvaa poliisin luottamuksen horjumisesta nostamalla esiin yksittäisiä kriittisiä tapauksia ja haastateltavien huolia. Vaikka jutussa mainitaan tilastollinen luottamus, painopiste on voimankäytön aiheuttamassa kummastuksessa ja turvattomuuden tunteessa.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli valitsee haastateltaviksi ihmisiä, jotka ilmaisevat huolta, ja rakentaa narratiivin luottamuksen horjumisesta, vaikka tilastollinen fakta (92 %) kertoo muuta. Vastapainoa poliisin näkökulmasta ei ole.
Artikkeli käsittelee viranomaistoimintaa ja kansalaisten luottamusta, mikä on journalismin perustehtävä. Vaikka kehystys on kriittinen, se ei aja selkeää ideologista vasemmisto- tai oikeistolinjaa, vaan keskittyy yleiseen turvallisuuden tunteeseen.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Poliisin voimankäytön aiheuttama huoli
- Luottamuksen horjuminen
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Poliisin näkökulma voimankäytön perusteisiin puuttuu. — Lukija ei saa tasapainoista kuvaa tilanteista, joissa voimankäyttö on tapahtunut.
- Tausta Tarkempi taustoitus elokuun voimankäyttötilanteista puuttuu. — Ilman kontekstia lukija ei voi arvioida, oliko voimankäyttö perusteltua vai ei.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Haastateltavien huoli poliisin voimankäytön oikeellisuudesta.
Poliisin toiminnan herättämä kummastus ja luottamuksen heikkeneminen.
Yksittäisten ihmisten kokemukset ja mielipiteet toimivat jutun runkona.
Poliisin voimankäyttö asetetaan vastakkain kansalaisten luottamuksen kanssa.
Tunnevetoaminen on tyypillistä gallup-haastatteluille, mutta se ohjaa lukijaa painottamaan kriittisiä ääniä tilastollisen luottamuksen kustannuksella.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa jutun sisältöä, jossa haastateltavat ilmaisevat pöyristymistään.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko nostaa esiin yksittäisen henkilön tunteikkaan kommentin yleistääkseen poliisin toiminnan ongelmallisuutta.
Sana pöyristyttää lataa otsikon tunneperäiseksi ja kriittiseksi.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini48
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli luo lievää vastakkainasettelua kansalaisten ja poliisin välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini12
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Sitaateissa esiintyy kansan ääni, joka kyseenalaistaa viranomaistoiminnan, mutta kirjoittaja ei itse käytä populistista kieltä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Poliisia kritisoidaan toistuvasti, mutta yhdellekään poliisin edustajalle ei ole annettu mahdollisuutta vastata kritiikkiin.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen mainitsemalla Poliisibarometrin tulokset.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; poliisin edustajaa ei ole haastateltu vastaamaan kritiikkiin.
6 Omaperäisyys
Kyseessä on perinteinen kadunvarsigallup, joka toistaa jo uutisoituja aiheita.
7 Rivien välistä
Artikkeli rakentaa kuvaa poliisin luottamuksen horjumisesta nostamalla esiin yksittäisiä kriittisiä tapauksia ja haastateltavien huolia. Vaikka jutussa mainitaan tilastollinen luottamus, painopiste on voimankäytön aiheuttamassa kummastuksessa ja turvattomuuden tunteessa.
Herää kysymys, onko haastateltavien valinta tehty siten, että se korostaa kriittistä näkökulmaa, sillä vaikka jutussa mainitaan 92 prosentin luottamus, tekstin narratiivi keskittyy lähes yksinomaan luottamuksen horjumiseen.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- GPT-5.4 Mini63
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli viittaa Poliisibarometriin, jonka tuloksia voisi ristiintarkastaa virallisesta lähteestä.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Poliisibarometri 2024
- Poliisin voimankäyttötilastot
Suositellut lähteet
- Poliisiammattikorkeakoulu
- Tilastokeskus
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →