← Etusivu

Analyysi artikkelista: Korruptiotutkija kommentoi Garden Helsinki -hanketta

Iltalehti Uutinen 30.6.2026
Pisteet
59
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
60
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini63
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli antaa äänen korruptiotutkijalle, joka kyseenalaistaa Garden Helsinki -hankkeen rahoituspäätöksen läpinäkyvyyden. Lukijalle välittyy kuva mahdollisesta epäasiallisesta vaikuttamisesta, vaikka artikkeli ei esitä suoria todisteita korruptiosta.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kriittinen

Artikkeli tarkastelee hallinnon toimintaa kriittisestä, eettisestä näkökulmasta.

60
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti asiallinen, mutta valitsee asiantuntijan, joka keskittyy nimenomaan epäilyttävien piirteiden analysointiin. Tämä ohjaa lukijaa epäilyksen suuntaan, vaikka vastapuolen suoraa vastausta ei tässä yhteydessä kuulla.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee vallankäytön läpinäkyvyyttä, mikä on journalismin perustehtävä. Vaikka kritiikki kohdistuu hallitukseen, se perustuu avoimuuden periaatteisiin eikä suoraan ideologiseen vastakkainasetteluun.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Hallinnon avoimuuden puute
  • Epäilyt epäasiallisesta vaikuttamisesta

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Hallituksen edustajien suora vastaus juuri tähän kritiikkiin puuttuu. — Lukija saa yksipuolisen kuvan tilanteesta ilman hallituksen perusteluja.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus
Epäluottamus

Epäluottamus päätöksentekoprosessin avoimuutta kohtaan.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'epäselvä' ja 'epäilyttäviä piirteitä' käyttö luo epäluottamuksen ilmapiiriä.

Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy asiantuntijan arvioon eettisistä riskeistä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 18/100, kärjistys 38

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällön painotusta.

Klikkihoukutus: 18/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta nostaa esiin asiantuntijan roolin.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa artikkelin sisällön.

Kärjistys: 38/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini38
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei demonisoi, mutta luo vastakkainasettelua hallinnon ja avoimuutta vaativien välille.

Populismi: 15/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Sisältää elementtejä eliitin toiminnan kyseenalaistamisesta.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Petteri Orpo ja Sandra Bergqvist mainitaan, mutta heidän suoraa vastaustaan tähän kritiikkiin ei ole haettu.

5 JSN-arvio 65/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

65
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot on erotettu selvästi.
  • JO 7: Asiantuntijaa on haastateltu aiheesta.
  • JO 11: Asiantuntijan rooli on selkeä.

Heikkoudet

  • JO 21: Hallituksen edustajien suoraa vastausta kritiikkiin ei tässä jutussa kuulla.
  • JO 21: Kritiikin kohteena olevien tahojen kuuleminen on puutteellista.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu pitkälti muiden medioiden aiempaan uutisointiin.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee opposition ja hallinnon avoimuutta vaativien tahojen intressejä, sillä artikkeli nostaa esiin epäselvyyksiä ja kyseenalaistaa päätöksentekoprosessin eettisyyden.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että rahoituspäätöksessä on tapahtunut epäselvyyksiä, jotka vaativat selvitystä. ”Garden Helsingin ympärillä käydyssä keskustelussa on ilmaantunut epäilyttäviä piirteitä.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksenteon vastuuhenkilöiden toiminta jää epäselväksi, kun heidän roolinsa kuvataan keskustelujen kautta ilman suoraa vastuunottoa. ”Silloinen vastuuministeri Sandra Bergqvist (r) on sanonut, ettei rahoituspäätös kulkenut hänen kauttaan.”
Kuka saa äänen Korruptiotutkija ja opposition edustajat saavat äänen, kun taas hallituksen edustajien näkökulma rajoittuu aiempiin lausuntoihin. ”Harkimo vaatii Orpoa antamaan selvityksen päätöksentekoprosessista.”
Tunnelma Epäluottamus

Artikkeli antaa äänen korruptiotutkijalle, joka kyseenalaistaa Garden Helsinki -hankkeen rahoituspäätöksen läpinäkyvyyden. Lukijalle välittyy kuva mahdollisesta epäasiallisesta vaikuttamisesta, vaikka artikkeli ei esitä suoria todisteita korruptiosta. Painotus on vahvasti hallinnon avoimuuden puutteessa ja poliittisten toimijoiden välisissä epäselvissä keskusteluissa.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy nimenomaan korruptiotutkijan näkemykseen epäselvyyksistä, vaikka tutkija itse toteaa olevansa vain lehtitietojen varassa. Tämä valinta vahvistaa epäilyksen ilmapiiriä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään termejä, jotka viittaavat epäselvyyksiin ilman suoria todisteita.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia Katso aiheen Ari Salminen laajempi kuva Katso kirjoittajan Alisa Valta muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka
  • Suomen poliittiset puolueet
  • Suomen politiikka
  • Puolueet
  • Hallitus

Tiedot tästä analyysistä

Garden Helsinki -hankkeen saama valtiontukipäätös [...302 sanaa...] epäilyttävää ole tapahtunut, Salminen sanoo.

Sisältö haettu
1.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →