← Etusivu

Analyysi artikkelista: "Persu" on harkitusti kelvollinen sana

Yle Uutinen 21.9.2011
Pisteet
80
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
25
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini28
  • Grok 4.325

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
95
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.4 Mini93
  • Grok 4.395

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Asiapohjainen Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi kiistellyn termin käytön journalistisessa kielessä vetoamalla käytännöllisyyteen. Lukijalle välittyy kuva, että vaikka sanaa pidetään toisinaan halventavana, sen käyttö on hyväksyttävää, kunhan se tapahtuu harkiten.

Uutinen Yle · 21.9.2011 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee kielenkäyttöä journalististen normien ja JSN:n ohjeistuksen näkökulmasta.

25
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli nojaa vahvasti JSN:n perusteluihin, mikä on luontevaa uutisessa. Vinouma on lievä, sillä se painottaa käytännön tarpeita sanan halventavan luonteen kustannuksella.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli pysyy neutraalina raporttina JSN:n päätöksestä. Lukijan ajatus ei taivu selkeästi kumpaankaan suuntaan, vaan artikkeli kuvaa instituutioiden välistä linjausta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Käytännöllisyys ja tiedotusvälineiden tarpeet

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Artikkeli on sävyltään asiallinen ja neutraali, eikä se pyri vetoamaan lukijan tunteisiin.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa hyvin artikkelin sisältöä: "Persu" on harkitusti kelvollinen sana.

Klikkihoukutus: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini8
  • Grok 4.315

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on suora ja tiivistää uutisen ytimen: "Persu" on harkitusti kelvollinen sana.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa JSN:n ratkaisun lopputulosta ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini12
  • Grok 4.310

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua tai me/ne-asetelmaa.

Populismi: 2/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini2
  • Grok 4.35

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä populistisia rakenteita.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli käsittelee JSN:n päätöstä, ei yksittäistä kohdetta, jota tulisi kuulla.

4 JSN-arvio 95/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

95
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 7: JSN:n päätöksen perustelut on esitetty selkeästi.
  • JO 7: Lähteet ja päätöksen sisältö on tarkistettu ja esitetty oikein.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on perusmuotoinen uutisraportti JSN:n tiedotteesta.

6 Rivien välistä 3 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee tiedotusvälineitä, jotka haluavat säilyttää oikeuden käyttää vakiintuneita, lyhyitä ilmauksia otsikoinnissaan ilman syytöksiä puolueellisuudesta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että tiedotusvälineiden tarve lyhyille otsikoille oikeuttaa kansanomaisen termin käytön. ”Tällöin on ymmärrettävää, että tiedotusvälineet turvautuvat kansanomaiseen lyhenteeseen”
Kuka saa äänen Artikkeli antaa äänen JSN:lle, joka toimii tässä asiassa auktoriteettina ja ratkaisijana. ”JSN kuitenkin katsoo, että sana "persu" on arkinen ja joskus halventava.”

Artikkeli normalisoi kiistellyn termin käytön journalistisessa kielessä vetoamalla käytännöllisyyteen. Lukijalle välittyy kuva, että vaikka sanaa pidetään toisinaan halventavana, sen käyttö on hyväksyttävää, kunhan se tapahtuu harkiten.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen Perussuomalaiset laajempi kuva
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • kotimaa
  • talous
  • Julkisen sanan neuvosto
  • Perussuomalaiset
  • Joukkoviestinnän itsesääntelyjärjestöt
  • puolueet
  • Euroskeptiset poliittiset puolueet
  • Populistiset puolueet

Tiedot tästä analyysistä

Lyhennettä "persu" saa käyttää tiedotusvälineissä, [...83 sanaa...] vastaavia sanoja käytettäisiin asiateksteissä harkitusti.

Sisältö haettu
24.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →