Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Tampereen tapaukset ovat tyypillisiä esimerkkejä suomalaisesta korruptiosta – tästä syystä epärehellisiä työntekijöitä ei yleensä paljasteta

Yle Uutinen 27.4.2023
Pisteet
44
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
40
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini42
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi ajatuksen siitä, että suomalaisessa hallinnossa on piilevää korruptiota, jota organisaatiokulttuuri suojelee. Lukijalle välittyy kuva, että väärinkäytökset ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus, ja että organisaatioiden vaikeneminen on tietoinen valinta maineen suojelemiseksi.

Uutinen Yle Valtteri Kujansuu · 27.4.2023 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kriittinen

Artikkeli tarkastelee hallintoa ulkopuolisen asiantuntijan ja kriittisen havainnoinnin kautta.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, koska se esittää korruptioepäilyt faktoina ilman kohteen vastinetta. Asiantuntijan käyttö tuo uskottavuutta, mutta vahvistaa artikkelin kriittistä kehystä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee vallankäytön väärinkäytöksiä, mikä on journalismin perustehtävä. Ideologista suuntaa ei ole, vaikka kritiikki kohdistuukin julkiseen hallintoon.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Korruption yleisyys suomalaisessa organisaatiokulttuurissa
  • Organisaatioiden halu suojella mainettaan

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Tampereen kaupungin tai nimettyjen viranhaltijoiden vastine puuttuu. — Lukija saa vain yhden osapuolen näkemyksen väärinkäytöksistä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus
Epäluottamus

Herättää lukijassa epäluottamusta julkista hallintoa kohtaan.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'epärehellinen' ja 'vapaakortti' käyttö luo negatiivista mielikuvaa.

Tunnevetoaminen on kohtuullista, sillä aiheena on julkisten varojen ja tilojen väärinkäyttö, joka herättää luonnollisesti paheksuntaa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 70/100, kärjistys 60

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä, jossa käsitellään korruption paljastumisen vaikeutta.

Klikkihoukutus: 70/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini67
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko lupaa selityksen sille, miksi työntekijöitä ei paljasteta, mikä ohjaa lukijaa klikkaamaan.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'epärehellisiä' lataa otsikon vahvasti jo ennen jutun lukemista.

Kärjistys: 60/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli luo asetelman 'me' (veronmaksajat/kansa) ja 'ne' (korruptoituneet viranhaltijat) välille.

Populismi: 55/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite55
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Sisältää anti-elitistisiä piirteitä, joissa viranhaltijoiden toiminta asetetaan vastakkain kansan edun kanssa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Tampereen kaupungin päättäjiä tai viranhaltijoita ei ole haastateltu vastaamaan väitteisiin.

5 JSN-arvio 40/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

40
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen korruptioilmiöstä.
  • JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-analyysi erotettu tapahtumakuvauksesta.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; Tampereen kaupungin edustajia ei ole kuultu vakavista väitteistä.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on perinteinen korruptioanalyysi, ei sisällä uutta tutkimustietoa.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee korruption vastaista työtä ja avoimuuden vaatimusta: se tekee väärinkäytöksistä järjestelmällisiä ilmiöitä yksittäistapausten sijaan.
Pelissä Organisaation maine vs. julkinen avoimuus. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, painottaen korruption paljastamisen vaikeutta ja tärkeyttä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Tampereen tapaukset ovat osa laajempaa suomalaista korruptio-ongelmaa, ei vain paikallinen poikkeama. ”Tampereen tapaukset ovat tyypillisiä esimerkkejä suomalaisesta korruptiosta”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Väärinkäytösten tekijöiden vastuu häivytetään passiivilla, kun keskitytään organisaation vaikenemiseen. ”niistä ei puhuta julkisesti”
Kuka saa äänen Asiantuntija Vesa Muttilainen saa äänen analysoida ilmiötä, kun taas Tampereen kaupungin edustajia ei ole haastateltu vastaamaan syytöksiin. ”Poliisiammattikorkeakoulun tutkimusjohtaja Vesa Muttilainen tuntee korruption ja sen piirteet hyvin.”
Tunnelma Epäluottamus

Artikkeli normalisoi ajatuksen siitä, että suomalaisessa hallinnossa on piilevää korruptiota, jota organisaatiokulttuuri suojelee. Lukijalle välittyy kuva, että väärinkäytökset ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus, ja että organisaatioiden vaikeneminen on tietoinen valinta maineen suojelemiseksi.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa esiin Tampereen tapaukset juuri nyt ilman kaupungin virallista kommenttia tai vastinetta — se voi viitata haluun käyttää paikallista tapausta yleisen korruptiokeskustelun kehyksenä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään vahvoja termejä kuvaamaan toimintaa.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Poliisiammattikorkeakoulu laajempi kuva → Katso kirjoittajan Valtteri Kujansuu muut analyysit →
Poliisiammattikorkeakoulu Hakametsä Tampere kotimaa politiikka Vesa Muttilainen
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • yhteiskunta
  • Tampere
  • korruptio
  • luottamushenkilöt
  • julkiset virat
  • kaupungit
  • työntekijät
  • korruptio Suomessa

Tiedot tästä analyysistä

Monissa organisaatioissa erilaiset väärinkäytökset kyllä [...404 sanaa...] suomalaista korruptiota Valtteri Kujansuun haastattelussa**

Sisältö haettu
20.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →