Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Ilmari Käihkön kolumni: Ukrainan sodasta käydään surkeaa keskustelua

Yle Kolumni 18.1.2024
Pisteet
74
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
35
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
84
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.4 Mini84
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Turhautuminen / pettymys Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kyseenalaistaa suomalaisen Ukrainan sotaa koskevan julkisen keskustelun laadun ja syvyyden. Kirjoittaja implikoi, että media on epäonnistunut tehtävässään tarjota analyyttistä ymmärrystä, ja että tunteisiin perustuva toivon valaminen on sumentanut kriittistä arviointikykyä.

Kolumni Yle Ilmari Käihkö · 18.1.2024 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Kirjoittaja tarkastelee aihetta sotatieteilijän ja tutkijan näkökulmasta.

35
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Kolumni on genren mukaisesti mielipiteellinen. Vinouma syntyy kirjoittajan akateemisesta näkökulmasta, joka arvottaa tutkimustiedon journalistisen uutisoinnin edelle. Tämä on kuitenkin kolumnille tyypillistä, eikä se ylitä kohtuullisuuden rajaa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Kirjoittaja kritisoi keskustelun laatua yleisellä tasolla, ei ideologisesta suunnasta. Vaikka hän arvostelee mediaa, kyseessä on journalistinen kritiikki, joka kuuluu julkiseen keskusteluun.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Akateemisen tutkimuksen tärkeys
  • Median pintapuolisuus

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Artikkeli ei käsittele median rajoitteita, kuten resurssien vähyyttä tai uutistyön luonnetta, jotka vaikuttavat keskustelun laatuun. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi keskustelu on sellaista kuin se on.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Asiantuntijavaltaan vetoaminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Turhautuminen / pettymys Huoli
Turhautuminen / pettymys

Kirjoittaja ilmaisee turhautumista keskustelun pinnallisuuteen.

Huoli

Huoli siitä, että keskustelun laatu vaikuttaa päätöksentekoon.

Latautunut kieli

Käyttää voimakkaita ilmauksia kuten 'surkeaa' ja 'osittain summaa vähäisempi'.

Tunnevetoaminen on kolumnille tyypillistä ja perusteltua kirjoittajan oman näkökulman välittämiseksi.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 24/100, kärjistys 25

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa kolumnin sisältöä.

Klikkihoukutus: 24/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini24
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on suora ja informatiivinen, mutta sisältää provokatiivisen väitteen keskustelun surkeudesta.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'surkeaa' lataa otsikon vahvasti negatiiviseksi.

Kärjistys: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini28
  • Mistral Small25

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli erottelee 'asiantuntijat' ja 'median', mutta ei demonisoi vastapuolta.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini4
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistisia piirteitä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on mielipidekolumni, ei uutinen, joka kohdistuisi nimettyyn henkilöön.

5 JSN-arvio 84/100 · 1 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

84
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — teksti on selkeästi merkitty kolumniksi.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 70/100
70/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihetta on käsitelty aiemminkin, mutta kirjoittajan sotatieteellinen näkökulma tuo siihen oman lisänsä.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee akateemista asiantuntijayhteisöä ja tutkijakuntaa: artikkeli korostaa tutkitun tiedon ja akateemisen analyysin merkitystä suhteessa uutismedian pintapuoliseen ja tunteisiin perustuvaan raportointiin.
Pelissä Vallankäytön julkinen arviointi. Juttu käsittelee tätä painottaen asiantuntijatiedon tarvetta vastapainona median pintapuoliselle uutisoinnille.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että nykyinen julkinen keskustelu on laadullisesti heikkoa ja että asiantuntijatiedon puute on suoraan haitallista päätöksenteolle. ”Sodan laaja-alainen ymmärtäminen vaatii eri alojen tutkijoiden välistä yhteistyötä. Se on ollut vähäistä.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Vastuuta keskustelun heikosta laadusta ja analyysin puutteesta kohdistetaan yleisesti 'mediaan' ja 'keskusteluun', jolloin yksittäiset toimijat jäävät epämääräisiksi. ”Sota typistyy mediassa politiikan kustannuksella vain sotatoimiin”
Kuka saa äänen Kirjoittaja käyttää omaa asiantuntija-asemaansa ainoana äänenä, referoiden muita lähteitä vain tukemaan omaa kritiikkiään. ”Tutkijan silmin keskustelua on haitannut ennen kaikkea se, että siltä on puuttunut kunnollinen foorumi”
Tunnelma Turhautuminen / pettymys

Artikkeli kyseenalaistaa suomalaisen Ukrainan sotaa koskevan julkisen keskustelun laadun ja syvyyden. Kirjoittaja implikoi, että media on epäonnistunut tehtävässään tarjota analyyttistä ymmärrystä, ja että tunteisiin perustuva toivon valaminen on sumentanut kriittistä arviointikykyä. Lukijalle välittyy kuva, että päätöksenteko ja tilannekuva kärsivät, kun asiantuntijatiedon sijaan keskitytään klikkiotsikoihin.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko kirjoittajan kritiikki suunnattu myös häntä itseään ja kollegoitaan kohtaan, vai onko kyseessä pyrkimys nostaa akateemisen tutkimuksen statusta suhteessa journalistiseen työhön.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Venäjä laajempi kuva → Katso kirjoittajan Ilmari Käihkö muut analyysit →
Venäjä Ukraina työelämä politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Venäjän hyökkäys
  • tutkimus
  • Ukraina
  • Venäjä
  • Ukrainan sota
  • sodat
  • Ilmari Käihkö
  • kolumnit

Tiedot tästä analyysistä

Suomesta puuttuu hyvä foorumi syvälliselle [...573 sanaa...] paremman keskustelun johtavan parempiin päätöksiin._

Sisältö haettu
23.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →