Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Tämän verran keskituloinen tienaa Suomessa – katso, kuulutko joukkoon

Ilta-Sanomat Uutinen 27.4.2026
Pisteet
77
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
20
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Uteliaisuus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli käyttää tilastollisia määritelmiä luomaan kuvaa laajasta keskiluokasta, johon enemmistö suomalaisista kuuluu. Lukijalle välittyy vaikutelma, että keskituloisuus on hyvin yleinen ja kattava tila, vaikka määritelmät itsessään ovat joustavia ja riippuvaisia valitusta metodologiasta.

Uutinen Ilta-Sanomat Stella Hyväkkä · 27.4.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli tarkastelee aihetta tilastollisen tiedon kautta.

20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on pääosin neutraali ja faktapohjainen. Vinouma on hyvin vähäistä ja liittyy lähinnä siihen, miten keskituloisuuden laajuutta korostetaan tilastollisen määritelmän kautta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli ei ota kantaa poliittisiin kysymyksiin, vaan keskittyy tilastolliseen tarkasteluun.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Tilastollinen keskituloisuus on laaja ja kattava käsite.

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Uteliaisuus
Uteliaisuus

Lukijaa houkutellaan vertaamaan omia tulojaan tilastoihin.

Positiivinen kehystys

Keskituloisuus esitetään laajana ja helposti saavutettavana tilana.

Tunnevetoaminen on maltillista ja palvelee lukijan kiinnostusta omaa taloudellista asemaa kohtaan.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, populismi 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, joka käsittelee keskituloisuuden määritelmiä.

Klikkihoukutus: 30/100

Otsikko houkuttelee lukijaa vertaamaan omaa tulotasoaan keskiarvoon, mikä on tyypillinen keino lisätä sitoutumista.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on informatiivinen ja kutsuu lukijaa osallistumaan ilman latautuneita termejä.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 10/100

Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on tilastollinen katsaus, eikä siinä ole kritiikin kohteita, jotka vaatisivat vastineoikeutta.

4 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Faktiat ja mielipiteet on erotettu toisistaan.
  • JO 10: Tilastotiedot on esitetty selkeästi ja lähteet on mainittu.
  • JO 7: Lähteet on tarkistettu ja mainittu asianmukaisesti.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on perinteinen talousuutinen, joka toistuu säännöllisesti tilastojen päivittyessä.

6 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee lukijaa, joka haluaa peilata omaa taloudellista asemaansa tilastollisiin määritelmiin, mutta samalla se vahvistaa laajan keskiluokan narratiivia, joka voi hämärtää tuloerojen todellista rakennetta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että keskituloisuus on mielekäs ja selkeä kategoria, vaikka se myöntää määritelmien moninaisuuden. ”Keskituloisuuden määrittelemiseen on monia tapoja.”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa virallisiin tilastolähteisiin, mutta käyttää Me Naisten lukijoiden mielipiteitä tuomaan aiheeseen inhimillistä ja subjektiivista sävyä. ”Muun muassa näin Me Naisten lukijat kiteyttivät keskiluokkaisuuden ydintä taannoisessa kyselyssämme.”
Tunnelma Uteliaisuus

Artikkeli käyttää tilastollisia määritelmiä luomaan kuvaa laajasta keskiluokasta, johon enemmistö suomalaisista kuuluu. Lukijalle välittyy vaikutelma, että keskituloisuus on hyvin yleinen ja kattava tila, vaikka määritelmät itsessään ovat joustavia ja riippuvaisia valitusta metodologiasta.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkeli yhdistää kovaa tilastotietoa ja kevyempää lifestyle-sisältöä, mikä voi olla keino sitouttaa lukijoita aiheeseen, joka on muuten tekninen. Herää kysymys, onko tavoitteena vain tiedonvälitys vai myös lukijoiden osallistaminen klikattavan kyselyn kautta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Tilastokytkos 100/100, 2 tilastoaihetta
100/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli rakentuu täysin tilastollisten lukujen varaan, joten niiden tarkistaminen on keskeistä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • palkkatulojen mediaani Suomessa
  • keskituloisuuden määritelmät

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • OECD
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen OECD laajempi kuva → Katso kirjoittajan Stella Hyväkkä muut analyysit →
OECD työelämä talous

Tiedot tästä analyysistä

Suomalaisten palkansaajien mediaaniansio oli helmikuussa [...248 sanaa...] millainen on mielestäsi keskituloinen ihminen.

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →