Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Nuorten työllistymisseteleille ei ottajia – hallitus haluaa nyt joustoa ehtoihin

Yle Uutinen 2.6.2026
Pisteet
68
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
30
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
70
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi epäonnistuneen työllisyystuen jatkamisen muuttamalla sen ehtoja, sen sijaan että kyseenalaistettaisiin tuen perusidea tai sen soveltuvuus nykyiseen taloustilanteeseen. Lukijalle välittyy kuva hallituksesta, joka reagoi aktiivisesti ongelmiin, vaikka taustalla on 30 miljoonan euron määrärahan huono käyttöaste.

Uutinen Yle Cecilia Heikel · 2.6.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli tarkastelee aihetta viranomaisen (TEM) asetusmuutoksen kautta.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään neutraali, mutta se keskittyy hallituksen ratkaisuehdotukseen ilman syvempää kritiikkiä. tasapaino on formal, koska vastapainoa yritysten vaikeuksista on haettu vain aiemmasta uutisesta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi hallituksen toimista neutraalisti. Lukijan ajatus ei taivu selkeästi vasemmalle tai oikealle, vaan painopiste on hallinnon teknisessä päätöksenteossa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Hallituksen näkemys tuen joustavoittamisesta

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi analyysi siitä, miksi työllistymisseteli ei ole toiminut, puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, onko ongelma vain ehdoissa vai koko tuen rakenteessa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli keskittyy käytännönläheiseen ongelmanratkaisuun ja taloudellisiin realiteetteihin.

Artikkeli on sävyltään asiallinen ja raportoiva, eikä se pyri manipuloimaan tunteita.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, populismi 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa uutisen sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa hallituksen tavoitetta.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli on neutraali raportti ilman vastakkainasettelua.

Populismi: 10/100

Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Yritykset, jotka eivät ole seteleitä käyttäneet, on mainittu, mutta heidän ääntään ei kuulla suoraan tässä jutussa.

5 JSN-arvio 70/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

70
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 7: Tieto on tarkistettavissa ja asiallista.
  • JO 11: Uutisointi on asiallista ja neutraalia.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, sillä yritysten tai työttömien nuorten ääntä ei kuulla tässä yhteydessä.
  • JO 21: Kritiikin kohteena olevan hankkeen epäonnistumisen osalta ei ole kuultu riittävästi eri osapuolia.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu pitkälti aiempaan uutisointiin ja ministeriön tiedotteeseen.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee hallitusta ja työllisyyspolitiikan toteuttajia: epäonnistunut hanke esitetään korjattavana teknisenä säätönä, mikä siirtää huomion pois tuen alkuperäisestä tehottomuudesta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että työllistymisseteli on oikea työkalu nuorisotyöttömyyden hoitoon, vaikka sen käyttöaste on ollut heikko. ”Työllistymisseteleiden piti antaa entistä useammalle nuorelle mahdollisuus päästä työelämään kiinni”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksenteon vastuu häivytetään passiivilla, kun puhutaan muutosten suunnittelusta. ”asetusta kaavaillaan muutettavaksi”
Kuka saa äänen Hallinnon näkemys muutoksista on jutun keskiössä, kun taas kriittinen ääni yritysten tilanteesta on lainattu aiemmasta uutisesta. ”Työ- ja elinkeinoministeriö on lähettänyt asetusluonnoksen lausuntokierrokokselle.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli normalisoi epäonnistuneen työllisyystuen jatkamisen muuttamalla sen ehtoja, sen sijaan että kyseenalaistettaisiin tuen perusidea tai sen soveltuvuus nykyiseen taloustilanteeseen. Lukijalle välittyy kuva hallituksesta, joka reagoi aktiivisesti ongelmiin, vaikka taustalla on 30 miljoonan euron määrärahan huono käyttöaste.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi hallituksen esittämää muutosta ei haasteta lainkaan asiantuntijakommenteilla, vaikka kyseessä on merkittävän budjettimäärärahan uudelleenohjaus.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 75/100, 2 tilastoaihetta
75/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli käsittelee 30 miljoonan euron määrärahan käyttöä, joten tilastollinen näyttö tuen vaikuttavuudesta on keskeistä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • nuorisotyöttömyys
  • työllistymissetelin käyttöaste

Suositellut lähteet

  • TEM
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen työ- ja elinkeinoministeriö laajempi kuva → Katso kirjoittajan Cecilia Heikel muut analyysit →
työ- ja elinkeinoministeriö Mari Rautiainen Business Oulu työelämä politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • työelämä
  • nuorisotyöttömyys
  • nuoret
  • työllisyys
  • politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Nuorten työllistymisseteleitä markkinoitiin keinona nuorisotyöttömyyttä [...140 sanaa...] Mari Rautiainen sanoi huhtikuussa Ylelle.

Sisältö haettu
3.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →