← Etusivu

Analyysi artikkelista: Rikostuomiot | Eläkepomo väärensi asiakirjan, sai tuomion ja tekeytyi HS:lle ”Pekka Koistiseksi”

Helsingin Sanomat Uutinen 29.5.2026
Pisteet
92
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
10
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Asiapohjainen Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli paljastaa eläkesäätiön johdon epärehellisyyden ja pyrkimyksen peitellä virheitä viranomaisilta. Lukijalle välittyy kuva toimitusjohtajasta, joka ei ainoastaan riko lakia, vaan yrittää myös harhauttaa mediaa identiteettivarkauden kaltaisella toiminnalla.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Näkökulma painottuu oikeuden päätökseen ja valvovan viranomaisen havaintoihin.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
10
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli raportoi oikeuden päätöksestä ja toimitusjohtajan toiminnasta neutraalisti. Ei merkkejä vinoumasta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee rikostuomiota ja hallinnollista epärehellisyyttä, mikä ei ole poliittisesti latautunut aihe.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Viranomaisvalvonnan ja oikeuden päätöksen näkökulma.

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Faktapohjainen raportointi

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Artikkeli on sävyltään asiallinen ja raportoiva.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko tiivistää jutun ytimen tarkasti.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen, mutta sisältää koukun liittyen identiteetin salaamiseen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa tapahtumat asiallisesti ilman latautuneita adjektiiveja.

Kärjistys: 0/100

Ei vastakkainasettelua, kyseessä on rikosuutinen.

Populismi: 0/100

Ei populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kohde on mainittu ja toimittaja on yrittänyt tavoittaa hänet, mutta kohde on valinnut valehtelun.

4 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Faktat tarkistettu oikeuden päätöksestä.
  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista.
  • JO 7: Lähteet tarkistettu.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 80/100
80/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Toimittaja on tehnyt omaa työtä soittamalla kohteelle ja paljastamalla tämän valehtelun.

6 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee yleistä etua ja eläkevarojen hallinnan läpinäkyvyyttä tuomalla esiin luottamushenkilön väärinkäytöksen.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että toimitusjohtajan toiminta on poikkeuksellista ja tuomittavaa. ”tuomittu harvinaisesta väärennysrikoksesta”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Toimijuus on selkeästi kohdistettu Toropaiseen. ”Toropainen sepitti pöytäkirjan”
Kuka saa äänen Toimitusjohtajan ääni on läsnä vain epärehellisenä yrityksenä peitellä identiteettiään. ”tämä tekeytyi ”Pekka Koistiseksi””

Artikkeli paljastaa eläkesäätiön johdon epärehellisyyden ja pyrkimyksen peitellä virheitä viranomaisilta. Lukijalle välittyy kuva toimitusjohtajasta, joka ei ainoastaan riko lakia, vaan yrittää myös harhauttaa mediaa identiteettivarkauden kaltaisella toiminnalla.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen Jukka Toropainen laajempi kuva Katso kirjoittajan Tuomo Pietiläinen muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Tutkiva

Tiedot tästä analyysistä

Sandvik-eläkesäätiön entinen toimitusjohtaja toimitusjohtaja Jukka [...62 sanaa...] 720 euroa. Tuomio on lainvoimainen.

Sisältö haettu
29.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →