← Etusivu

Analyysi artikkelista: Keskusta piti puolensa – Tutkija: ”Tämä ei tarkoita, että heillä olisi vaara ohi”

Ilta-Sanomat Uutinen 14.6.2021
Pisteet
71
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
32
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini32
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
70
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini68
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli keskittyy keskustan selviytymiseen ja sen suhteelliseen menestykseen valtuustopaikkojen määrässä, vaikka ääniosuus laski. Lukijalle välittyy kuva, jossa keskustan tappio on 'siedettävä' ja perussuomalaisten voitto on 'ponnahduslauta', mikä häivyttää keskustan vaalitappion konkreettista suuruutta.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa tutkijoiden analyysiin vaalituloksen merkityksestä.

32
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään neutraali, mutta kehystys painottaa keskustan 'siedettävää' tulosta. Asiantuntijoiden valinta keskittyy keskustan tilanteen analysointiin, mikä tekee jutusta hieman keskustakeskeisen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi vaalituloksen asiallisesti ja käyttää asiantuntijoita analyysin tukena. Vaikka kehystys on hieman keskustamyönteinen, se ei aja selkeää ideologista agendaa vaan analysoi tulosta vaalimatemaattisesti.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Keskustan selviytyminen ja suhteellinen menestys

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Perussuomalaisten oma analyysi vaalituloksesta puuttuu. — Lukija saa vain keskustakeskeisen tulkinnan vaalituloksesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Keskustan ahdinko ja vaalitappion pelko.

Realismi

Tutkijoiden analyysi tuloksen merkityksestä.

Latautunut kieli

Sanoja kuten 'ahdinko' ja 'rohmunnut' käytetään kuvaamaan puolueiden tilannetta.

Tunteisiin vetoaminen on maltillista ja liittyy poliittiseen analyysiin, ei manipulaatioon.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 22/100, kärjistys 15

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa tutkija analysoi keskustan tilannetta.

Klikkihoukutus: 22/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini22
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman jännitteistä 'vaara ohi' -ilmaisua.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa poliittista tilannetta neutraalisti.

Kärjistys: 15/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei merkittävää vastakkainasettelua; artikkeli raportoi vaalitulosta.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini4
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Sitaateissa viitataan puolueiden väliseen kilpailuun, mutta kirjoittaja pysyy neutraalina.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Perussuomalaisia kritisoidaan tai heidän menestystään kuvataan 'rohmunneena', mutta heille ei anneta ääntä.

5 JSN-arvio 70/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

70
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen vaalituloksen raportoinnissa.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu toisistaan; tutkijoiden kommentit on selkeästi merkitty.

Heikkoudet

  • JO 21: Perussuomalaisia ei ole kuultu samassa yhteydessä, vaikka heitä käsitellään laajasti.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Tavanomainen vaalianalyysi, joka perustuu julkisiin vaalituloksiin ja asiantuntijakommentteihin.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee keskustapuoluetta: vaalitulos kehystetään 'siedettäväksi' ja 'helpotukseksi' odotettua suuremman tappion sijaan, mikä auttaa puolueen imagon hallinnassa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että keskustan tilanne on ollut 'ahdinko', jota on yritetty ratkaista henkilövaihdoksilla. ”keskusta on tässä ahdingossaan kokeillut jo kaikki keinot, vaihtanut sekä puheenjohtajaa että ministereitä”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Perussuomalaisten menestystä kuvataan passiivisella 'rohmunnut'-verbillä, joka antaa kuvan hallitsemattomasta tai aggressiivisesta laajentumisesta. ”Perussuomalaiset on rohmunnut paljon paikkoja muiltakin kuin keskustalta.”
Kuka saa äänen Asiantuntijoiden ääni painottuu keskustan tilanteen analysointiin, kun taas perussuomalaisten edustajia ei kuulla lainkaan. ”Emilia Palonen... Mikko Majander... tutkija Mikko Majander kuvaa keskustan tappiota siedettäväksi.”
Tunnelma Huoli, Realismi

Artikkeli keskittyy keskustan selviytymiseen ja sen suhteelliseen menestykseen valtuustopaikkojen määrässä, vaikka ääniosuus laski. Lukijalle välittyy kuva, jossa keskustan tappio on 'siedettävä' ja perussuomalaisten voitto on 'ponnahduslauta', mikä häivyttää keskustan vaalitappion konkreettista suuruutta.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli painottaa keskustan valtuustopaikkojen määrää (joka on historiallinen jäänne) perussuomalaisten ääniosuuden sijaan; tämä kehystysvalinta on perinteisesti suosinut keskustaa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 86/100, 1 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini86
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

86/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu täysin vaalituloksen tilastollisiin lukuihin.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • kuntavaalien tulos 2021

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen Perussuomalaiset laajempi kuva Katso kirjoittajan Laura Manninen muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Keskusta menetti 376 valtuustopaikkaa, perussuomalaiset [...309 sanaa...] lisää: Kartta suurimmista puolueista kunnittain](https://www.is.fi/politiikka/art-2000008051791.html)

Sisältö haettu
18.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →