← Etusivu

Analyysi artikkelista: Esimies työnsi kengät naamalle – poliisit kertovat työpaikkakiusaamisesta

Ilta-Sanomat Uutinen 16.7.2026
Pisteet
49
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
70
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini72
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
41
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.4 Mini41
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi poliisiorganisaation sisäisen kiusaamisen ilmiönä, joka on aiemmin ollut vaiettu. Lukijalle välittyy kuva hierarkkisesta ja pelon ilmapiiristä, jossa kiusaamisesta puhuminen voi johtaa uran vaarantumiseen, vaikka haastateltavat korostavatkin poliisityön yleistä oikeudenmukaisuutta.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli keskittyy yksilöiden kokemuksiin ja inhimilliseen kärsimykseen työpaikalla.

70
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, sillä se antaa äänen vain kiusaamista kokeneille. Vaikka aihe on vakava, vastapuolen kuuleminen puuttuu, mikä nostaa vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee työelämän epäkohtia ja vallankäyttöä. Vaikka se kritisoi poliisiorganisaatiota, kyseessä on vahtikoira-tyyppinen journalismi, jossa ideologinen suunta ei ole selkeä. Jutussa on pyritty neutraloimaan sävyä mainitsemalla, ettei tarkoituksena ole leimata koko ammattikuntaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Kiusatun poliisin näkökulma
  • Organisaation sisäinen pelon ilmapiiri

Kritisoidut tahot

  • Poliisiorganisaatio
  • Esihenkilöt

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Esihenkilöiden tai organisaation näkemystä kiusaamisväitteisiin ei ole kysytty. — Lukija saa vain yhden osapuolen version tapahtumista.
  • Tausta Laajempi tilastollinen tieto poliisien työpaikkakiusaamisesta puuttuu. — Lukija ei tiedä, onko kyseessä yksittäistapaus vai laajempi ilmiö.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Tunteellinen kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Epäluottamus
Huoli

Huoli poliisityön eettisyydestä ja kiusaamisen seurauksista.

Epäluottamus

Epäluottamus organisaation kykyyn hoitaa kiusaamistapauksia.

Latautunut kieli

Käytetään vahvoja ilmauksia kuten 'alistavalta' ja 'härskisti'.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Käytetään yksittäisiä tarinoita kiusaamisesta yleistämään ilmiötä.

Tunteisiin vetoaminen on perusteltua aiheen luonteen vuoksi, mutta se ohjaa lukijaa vahvasti myötätuntoon haastateltavia kohtaan.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 75/100, kärjistys 58

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä, jossa kerrotaan poliisien kokemasta kiusaamisesta.

Klikkihoukutus: 75/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini84
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää provokatiivista yksityiskohtaa herättääkseen huomiota. "Esimies työnsi kengät naamalle"

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko lataa tilanteen voimakkaalla fyysisellä kuvauksella, joka luo välittömän vastakkainasettelun esimiehen ja alaisen välille.

Kärjistys: 58/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli luo vastakkainasettelun 'kiusatut poliisit' vs 'kiusaavat esihenkilöt', mutta ei dehumanisoi osapuolia.

Populismi: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkelissa on elementtejä, joissa 'tavalliset poliisit' asetetaan vastakkain 'eliitin' tai 'esihenkilöiden' kanssa, mutta se pysyy haastateltavien puheessa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kritiikin kohteena olevia esihenkilöitä ei ole kuultu, eikä heille ole annettu mahdollisuutta vastata syytöksiin.

5 JSN-arvio 41/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

41
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja kokemukset on erotettu selkeästi.
  • JO 7: Haastateltavien kokemukset on tuotu esiin nimillä.
  • JO 10: Lähteet on nimetty ja heidän taustansa avattu.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, syytettyjä osapuolia ei ole kuultu.
  • JO 21: Kritiikin kohteena olevia esihenkilöitä ei ole kuultu.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen, mutta perustuu pitkälti haastateltavien omiin kertomuksiin ilman uutta tutkimusdataa.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee kiusaamista kokeneita poliiseja ja laajempaa keskustelua työpaikkakiusaamisesta, nostaen esiin poliisiorganisaation sisäisiä epäkohtia.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että poliisiorganisaatiossa on systeeminen ongelma kiusaamisen suhteen. ”meillä on silloin haaste systeemissä”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Kiusaajien vastuu häivytetään usein passiivilla tai epämääräisillä kuvauksilla, kun taas kiusatut toimivat aktiivisina kertoijoina. ”Tilanne ratkesi lopulta itsestään, kun mies vaihtoi toimipaikkaa.”
Kuka saa äänen Äänessä ovat ensisijaisesti kiusaamista kokeneet poliisit, joiden kokemuksia ei haasteta tai vastapainoteta muiden osapuolten näkemyksillä. ”Poliisit kiusaavat poliiseja. Tämä on oikea ilmiö, sanovat vanhemmat rikoskonstaapelit Carita Gröndahl, 37, ja Ronja Pohjonen, 27.”
Tunnelma Huoli, Epäluottamus

Artikkeli normalisoi poliisiorganisaation sisäisen kiusaamisen ilmiönä, joka on aiemmin ollut vaiettu. Lukijalle välittyy kuva hierarkkisesta ja pelon ilmapiiristä, jossa kiusaamisesta puhuminen voi johtaa uran vaarantumiseen, vaikka haastateltavat korostavatkin poliisityön yleistä oikeudenmukaisuutta.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli kytkeytyy vahvasti juuri 'Poliisi-Ella' -tapaukseen, mikä voi viitata siihen, että jutun julkaisuajankohta ja kehystys on valittu hyödyntämään ajankohtaista some-keskustelua.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Kuvaukset esimiehen käytöksestä ovat hyvin värittyneitä.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen Carita Gröndahl laajempi kuva Katso kirjoittajan Jenny Mäkinen muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Vanhemmat rikoskonstaapelit kertovat työpaikkakiusaamisesta poliisissa. [...919 sanaa...] toiminnassa ja tehokkuudessa, Gröndahl kertoo.

Sisältö haettu
17.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →