Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Karhu jämähti jätepisteelle Viitasaarella – ei poistu paikalta, vaikka karkottimet huutavat, niin että korvia särkee

Yle Uutinen 9.5.2026
Pisteet
78
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
30
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi ajatusta, että karhujen määrä on kasvanut liian suureksi ja että ihmisten on aktiivisesti karkotettava niitä asutuksen läheltä. Lukijalle välittyy kuva, jossa karhu on ensisijaisesti häirikkö ja uhka, ja jossa perinteiset keinot eivät enää riitä, mikä oikeuttaa uusien, teknologisten karkotusmenetelmien etsimisen.

Uutinen Yle Timo Hytönen · 9.5.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli tarkastelee tilannetta ihmisten näkökulmasta, jotka joutuvat elämään suurpetojen läheisyydessä.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään neutraali, mutta valitsee näkökulmaksi ihmisen ja karhun välisen konfliktin, mikä painottaa tarvetta karhujen karkottamiseen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee luonnonvarakysymystä asiantuntijoiden ja vahinkoa kärsivien näkökulmasta, eikä se ota kantaa poliittiseen jakolinjaan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Karhujen määrän kasvu on ongelma
  • Uusia karkotusmenetelmiä tarvitaan

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi ekologinen keskustelu karhujen roolista luonnossa jää vähemmälle huomiolle. — Lukija saa yksipuolisen kuvan, jossa karhu on vain haitta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli omaisuuden tuhoutumisesta ja turvallisuudesta.

Latautunut kieli

Sanoja kuten 'tuhot' ja 'häirikkökarhu' käytetään korostamaan ongelman vakavuutta.

Tunnevetoaminen on perusteltua, koska se heijastaa paikallisten asukkaiden ja mehiläistarhaajien todellista huolta.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 30/100

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää dramatisoivaa kieltä korostaakseen karhun aiheuttamaa häiriötä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa tilanteen asiallisesti, vaikka käyttääkin eläväistä kieltä: 'Karhu jämähti jätepisteelle Viitasaarella'.

Kärjistys: 10/100

Artikkeli ei pyri vastakkainasetteluun, vaan kuvaa käytännön ongelmaa.

Populismi: 10/100

Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkelissa ei ole nimettyä kohdetta, jota tulisi kuulla kritiikin vuoksi.

5 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Tiedot on tarkistettu ja asiantuntijoita on haastateltu.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on eroteltu.
  • JO 7: Lähteet ovat luotettavia (Luke, tutkijat).

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on paikallisesti uusi, mutta karhukannan kasvu on toistuva teema uutisoinnissa.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee maaseudun asukkaita ja mehiläistarhaajia, joiden elinkeinoa ja turvallisuutta karhujen lisääntyminen uhkaa, korostaen tarvetta uusille karkotusmenetelmille.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että karhujen määrän kasvu poronhoitoalueen ulkopuolella on ongelma, joka vaatii aktiivisia toimia. ”Karhujen ihmisarkuus on vähentynyt, ja niille etsitään uusia karkotuskeinoja.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Karhun toimijuus kuvataan tuhoavana, kun taas ihmisten toimijuus karkottajina kehystetään välttämättömäksi suojeluksi. ”roskasäiliöt ovat saaneet karhun kynsissä kyytiä”
Kuka saa äänen Äänessä ovat viranomaiset, tutkijat ja vahinkojen kärsijät, jotka kaikki jakavat näkemyksen karhujen aiheuttamasta ongelmasta. ”Suurpetoyhdyshenkilö Ahti Huikarin mukaan karhua eivät karkottimet häiritse.”
Tunnelma Huoli

Artikkeli normalisoi ajatusta, että karhujen määrä on kasvanut liian suureksi ja että ihmisten on aktiivisesti karkotettava niitä asutuksen läheltä. Lukijalle välittyy kuva, jossa karhu on ensisijaisesti häirikkö ja uhka, ja jossa perinteiset keinot eivät enää riitä, mikä oikeuttaa uusien, teknologisten karkotusmenetelmien etsimisen.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkelissa on havaittavissa pyrkimys tukea metsästyspolitiikkaa, joka sallii karhukannan rajoittamisen, vaikka se onkin kehystetty tekniseksi ongelmanratkaisuksi.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 75/100, 2 tilastoaihetta
75/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli nojaa vahvasti Luonnonvarakeskuksen tilastoihin karhukannan kehityksestä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • karhukannan kehitys Suomessa
  • suurpetohavainnot Keski-Suomessa

Suositellut lähteet

  • Luonnonvarakeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Ahti Huikari laajempi kuva → Katso kirjoittajan Timo Hytönen muut analyysit →
Ahti Huikari Luonnonvarakeskus Kasper Mickos viitasaari ympäristö kotimaa
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • eläimet
  • karhut
  • kotimaa
  • Keski-Suomi

Tiedot tästä analyysistä

Karhut hakeutuvat pihoihin ja mehiläispesille, [...713 sanaa...] ja karhut saadaan pysymään erillään.

Sisältö haettu
9.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →