Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Stubb: Olemme lähellä ratkaisua Ukrainan suhteen

Ilta-Sanomat Uutinen 9.12.2025
Pisteet
73
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
30
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini28
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
85
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini78
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi presidentti Stubbin ja Jens Stoltenbergin keskustelutilaisuuden, mutta nostaa otsikoksi Stubbin optimistisen arvion Ukrainan rauhanratkaisun läheisyydestä. Lukijalle välittyy kuva hallitusta ja strategisesta ulkopolitiikasta, jossa Suomi on onnistuneesti asemoitunut osaksi läntistä turvallisuusarkkitehtuuria, samalla kun Yhdysvaltojen muuttuva linja normalisoidaan taloudelliseksi realiteetiksi.

Uutinen Ilta-Sanomat Markus Puolakanaho · 9.12.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli katsoo maailmaa tasavallan presidentin ja entisen Nato-pääsihteerin silmin.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään asiallinen ja raportoiva. Vinouma on lievä ja johtuu siitä, että ääneen pääsevät vain Nato-myönteiset toimijat, eikä vaihtoehtoisia näkökulmia turvallisuuspolitiikkaan esitetä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi valtiojohdon ja Nato-asiantuntijan näkemyksiä. Vaikka näkökulma on Nato-myönteinen, se heijastaa Suomen virallista ulkopoliittista linjaa, eikä artikkeli sisällä puoluepoliittista latausta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Nato-myönteinen turvallisuuspolitiikka
  • Yhdysvaltojen kanssa tehtävän yhteistyön välttämättömyys

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Kriittiset näkökulmat Nato-politiikkaan tai Yhdysvaltojen suhteeseen puuttuvat. — Lukija saa yksipuolisen kuvan turvallisuuspoliittisesta keskustelusta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Keskustelu painottaa turvallisuuspoliittisia realiteetteja ja sopeutumista.

Positiivinen kehystys

Suomen Nato-jäsenyyttä ja yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa kuvataan onnistumisina.

Tunnevetoaminen on hillittyä ja perustuu asialliseen keskusteluun, ei manipulointiin.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 25/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa tekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini22
  • Mistral Small25

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko tiivistää keskustelun yhden optimistisen väitteen varaan, mikä houkuttelee lukemaan.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa keskustelun pääaihetta.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei merkittävää vastakkainasettelua, keskustelu on asiallista.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on raportti keskustelutilaisuudesta, ei kritiikkiä sisältävä artikkeli.

5 JSN-arvio 85/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

85
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tapahtumasta.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu selkeästi.
  • JO 7: Tapahtumien raportointi on tarkkaa.

Heikkoudet

  • JO 21: Vastakkaisia näkökulmia ei kuulla, vaikka aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on perusraportointia julkisesta tilaisuudesta, ei sisällä uutta tutkivaa otetta.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee nykyistä ulkopoliittista johtoa ja Nato-myönteistä viestintää: tilaisuus esitetään arvovaltaisena ja ratkaisukeskeisenä, mikä vahvistaa kuvaa Suomen aktiivisesta roolista kansainvälisessä politiikassa.
Pelissä Suomen turvallisuuspoliittinen asema vs. kansainvälisen tilanteen epävarmuus. Juttu käsittelee pääosin edellistä, korostaen Suomen onnistunutta Nato-jäsenyyttä ja sopeutumista Yhdysvaltojen muuttuviin painopisteisiin.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Suomen Nato-jäsenyys oli välttämätön ja onnistunut strateginen valinta. ”Stubb: Naton ulkopuolella oleminen oli aikanaan Suomelta virhe”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksenteon vastuuta häivytetään passiivilla, kun puhutaan Ukrainan rauhanratkaisusta. ”ratkaisu Ukrainan rauhan suhteen on lähellä”
Kuka saa äänen Artikkeli keskittyy yksinomaan Stubbin ja Stoltenbergin näkemyksiin, jotka jakavat saman transatlanttisen arvomaailman. ”Stoltenberg: USA on liittolainen”
Tunnelma Realismi

Artikkeli raportoi presidentti Stubbin ja Jens Stoltenbergin keskustelutilaisuuden, mutta nostaa otsikoksi Stubbin optimistisen arvion Ukrainan rauhanratkaisun läheisyydestä. Lukijalle välittyy kuva hallitusta ja strategisesta ulkopolitiikasta, jossa Suomi on onnistuneesti asemoitunut osaksi läntistä turvallisuusarkkitehtuuria, samalla kun Yhdysvaltojen muuttuva linja normalisoidaan taloudelliseksi realiteetiksi.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi otsikko nostaa esiin 'ratkaisun läheisyyden', vaikka tekstissä ei avata, mihin tämä arvio konkreettisesti perustuu. Tämä voi olla toimituksellinen valinta luoda toiveikkuutta kriittisessä tilanteessa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Jyrki Katainen laajempi kuva → Katso kirjoittajan Markus Puolakanaho muut analyysit →
Jyrki Katainen Donald Trump Nato Jens Stoltenberg Ulkomaat Xi Jinping Vladimir Putin Suomen Atlantti-Seura Alexander Stubb Helsinki politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubb [...889 sanaa...] Katainen on saapunut yleisön eteen.

Sisältö haettu
12.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →