Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Sote | Alue käytti valtion rahaa konsulttiin, jotta saisi valtiolta lisää rahaa

Helsingin Sanomat Uutinen 5.9.2026
Koko tekstiä ei saatu luettua — analyysi voi olla puutteellinen
Pisteet
68
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
70
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
80
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Paheksunta / viha Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli asettaa vastakkain hyvinvointialueen taloudelliset vaikeudet ja ulkopuolisen vaikuttamisviestinnän ostamisen. Lukijalle välittyy kuva julkisten varojen kyseenalaisesta käytöstä tilanteessa, jossa sama organisaatio joutuu leikkaamaan henkilöstömenojaan.

Artikkeli nostaa esiin ajankohtaisen ja perustellun kysymyksen julkisten varojen käytöstä, mutta jättää vastapuolen äänen vähäiseksi.

Uutinen Helsingin Sanomat HS-tilaajille Mikko Isotalo · 5.9.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kriittinen

Artikkeli tarkastelee hyvinvointialueen rahankäyttöä kriittisestä, veronmaksajan näkökulmasta.

70
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti tasapainoinen sitaatin osalta, mutta otsikointi ja valittu kehys ohjaavat lukijaa kriittiseen tulkintaan hyvinvointialueen toiminnasta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli toimii vahtikoirana julkisen talouden käytön suhteen. Ideologista suuntaa ei ole, vaan kyse on hallinnon tehokkuuden ja priorisoinnin arvioinnista.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Julkisten varojen käytön kyseenalaistaminen

Kritisoidut tahot

Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Kriittinen näkökulma konsulttien käytön tarpeellisuudesta puuttuu. — Lukija ei saa vertailukohtaa sille, onko lobbaus välttämätöntä rahoituksen saamiseksi.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Paheksunta / viha
Paheksunta / viha

Paheksunta kohdistuu julkisten varojen käyttöön konsultteihin yt-neuvottelujen aikana.

Latautunut kieli

Otsikon ironinen asettelu korostaa rahan käyttöä rahan saamiseksi.

Konflikti- tai kriisikehys

Yt-neuvottelut ja konsulttikulut asetetaan vastakkain.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu esitettyyn ristiriitaan, joka on lukijalle helposti ymmärrettävä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun ydintä.

Klikkihoukutus: 30/100

Otsikko käyttää ironista vastakkainasettelua houkutellakseen lukijan.

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko on latautunut, koska se asettaa 'valtion rahan' ja 'konsultin' vastakkain tavalla, joka vihjaa väärinkäytökseen.

Kärjistys: 20/100

Lievä vastakkainasettelu hallinnon ja säästöpaineiden välillä.

Populismi: 25/100

Sisältää elementtejä eliitin (hyvinvointialueen johto) ja resurssien käytön välisestä jännitteestä.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Hyvinvointialueen edustaja on äänessä, mutta kriittistä vastapuolta ei ole kuultu.

5 JSN-arvio 80/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 10: Alkuperäinen lähde ja sopimuksen arvo mainittu.
  • JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen on jäänyt yhteen näkökulmaan, kriittistä ääntä ei ole.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen, mutta uutinen on perusluonteinen raportti ilman syvempää tutkivaa otetta.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee veronmaksajia ja julkisen talouden valvojia nostamalla esiin ristiriidan säästötoimien ja konsulttikulujen välillä.
Pelissä Julkisten varojen käyttö vaikuttamiseen vs. säästövelvoitteet. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, korostaen ristiriitaa konsulttikulujen ja yt-neuvottelujen välillä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että valtion rahan käyttö lobbaukseen on itsessään kyseenalaista, kun alueella on säästöpaineita. ”Alue käytti valtion rahaa konsulttiin, jotta saisi valtiolta lisää rahaa”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Toimijuus on selkeästi osoitettu hyvinvointialueelle, joka tekee valintoja rahankäytön suhteen. ”Kymenlaakson hyvinvointialue on ostanut toistuvasti viestintätoimisto Milttonilta apua”
Kuka saa äänen Toimialajohtaja Lehto saa äänen perustella konsulttien käyttöä, mutta kriittistä vastapuolta ei ole siteerattu. ”Toimialajohtaja Lauri Lehdon mukaan Miltton tuo verkostot ja osaamisen poliittiseen vaikuttamiseen.”
Tunnelma Paheksunta / viha

Artikkeli asettaa vastakkain hyvinvointialueen taloudelliset vaikeudet ja ulkopuolisen vaikuttamisviestinnän ostamisen. Lukijalle välittyy kuva julkisten varojen kyseenalaisesta käytöstä tilanteessa, jossa sama organisaatio joutuu leikkaamaan henkilöstömenojaan.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko otsikointi valittu korostamaan ironiaa (rahan käyttö rahan saamiseksi), mikä ohjaa lukijaa muodostamaan kielteisen arvion hyvinvointialueen prioriteeteista.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Otsikon ironinen sävy.

9 Tilastokytkos 50/100, 2 tilastoaihetta
50/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu taloudellisiin lukuihin, joiden oikeellisuus on tarkistettavissa virallisista asiakirjoista.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • hyvinvointialueiden konsulttikulut
  • Kymenlaakson hyvinvointialueen talous

Suositellut lähteet

  • Hyvinvointialueiden tilinpäätökset
  • Valtiovarainministeriö
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Kymenlaakson hyvinvointialue laajempi kuva → Katso kirjoittajan Mikko Isotalo muut analyysit →
Kymenlaakson hyvinvointialue Miltton Lauri Lehto politiikka talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Kymenlaakson hyvinvointialue on ostanut toistuvasti [...56 sanaa...] ennakoitu arvo on 150 000 euroa.

Sisältö haettu
5.9.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →