Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: USU-gallup: Kansalta täystyrmäys hallitukselle

Ilta-Sanomat Uutinen 9.6.2026
Pisteet
59
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
45
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
70
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Turhautuminen / pettymys Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli esittää hallituksen suosion laskun faktana ilman hallituksen edustajien kommentteja tai laajempaa analyysia tyytymättömyyden taustoista. Lukijalle välittyy kuva laajasta ja syvenevästä hallituksen vastaisesta mielialasta, jota korostetaan erityisesti nuorten ja naisten näkökulmasta.

Uutinen Ilta-Sanomat Erno Laisi · 9.6.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansalainen

Artikkeli tarkastelee hallitusta kansalaisten antamien arvosanojen kautta.

45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti tasapainoinen galluptulosten raportoinnissa, mutta otsikointi ja hallituksen äänen puuttuminen luovat negatiivisen painotuksen. Kyseessä on kohtuullinen vinouma, joka johtuu valikoidusta kehystyksestä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi galluptuloksia, jotka ovat luonteeltaan poliittisia. Vaikka kehystys on hallitukselle epäedullinen, kyseessä on gallup-uutinen, eikä se suoraan edusta toimittajan poliittista kantaa. Lukijan ajatus taipuu kuitenkin hallituksen vastaisuuteen.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Hallituksen epäonnistuminen
  • Tyytymättömyys hallitukseen

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Hallituksen edustajien tai muiden asiantuntijoiden näkemykset tuloksista puuttuvat. — Lukija saa vain yhden näkökulman hallituksen suoriutumiseen.
  • Tausta Laajempi taustoitus tyytymättömyyden syistä puuttuu. — Lukija ei ymmärrä, miksi tulokset ovat heikentyneet.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Turhautuminen / pettymys
Turhautuminen / pettymys

Gallupin tulokset heijastavat kansalaisten turhautumista hallituksen toimintaan.

Provokatiivinen otsikko

Otsikon 'täystyrmäys' luo dramaattisen ja negatiivisen ensivaikutelman.

Latautunut kieli

Sana 'täystyrmäys' lataa uutisen negatiivisuudella.

Tunnevetoaminen on sidottu galluptuloksiin, mutta sanavalinnat korostavat negatiivista sävyä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 25

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko heijastaa gallupin negatiivista tulosta, vaikka käyttääkin kärjistävää kieltä.

Klikkihoukutus: 40/100

Otsikko käyttää vahvaa ilmaisua 'täystyrmäys', joka dramatisoi galluptulosta.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana täystyrmäys on latautunut ja provokatiivinen, viitaten nyrkkeilytermiin tai täydelliseen hylkäämiseen.

Kärjistys: 25/100

Artikkeli asettaa kansan ja hallituksen vastakkain, mutta ei käytä dehumanisoivaa kieltä.

Populismi: 40/100

Artikkeli korostaa 'kansan' ääntä hallitusta vastaan, mikä on populistinen kehys.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Hallitusta tai sen edustajia ei ole kuultu. He olisivat voineet kommentoida tuloksia tai avata hallituksen politiikan tavoitteita.

5 JSN-arvio 70/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

70
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja galluptulokset on erotettu selvästi.
  • JO 7: Tutkimuksen metodologiset tiedot (virhemarginaali, vastaajamäärä) on ilmoitettu.
  • JO 10: Lähteet ja tutkimustiedot mainittu.

Heikkoudet

  • JO 21: Hallituksen edustajia ei ole kuultu tulosten tiimoilta.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu.
6 Omaperäisyys 30/100
30/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu suoraan ulkopuolisen gallup-tutkimuksen tiedotteeseen.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee hallituksen vastustajia ja oppositiota, sillä otsikointi nostaa esiin vain negatiivisen tuloksen ilman hallituksen omaa näkemystä tai kontekstia tyytyväisyyden syistä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että hallituksen onnistumisen arviointi gallupilla on yksiselitteinen mittari hallituksen suoriutumiselle. ”Kansalta täystyrmäys hallitukselle”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa ainoastaan galluptuloksiin, eikä hallituksen edustajille tai muille asiantuntijoille anneta ääntä tulosten tulkintaan. ”selviää Uutissuomalaisen USU-gallupista”
Tunnelma Turhautuminen / pettymys

Artikkeli esittää hallituksen suosion laskun faktana ilman hallituksen edustajien kommentteja tai laajempaa analyysia tyytymättömyyden taustoista. Lukijalle välittyy kuva laajasta ja syvenevästä hallituksen vastaisesta mielialasta, jota korostetaan erityisesti nuorten ja naisten näkökulmasta.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy vain negatiivisiin lukuihin ja jättää mainitsematta mahdolliset hallituksen saavutukset tai vastaavat gallupit, jotka voisivat antaa tasapainoisemman kuvan poliittisesta tilanteesta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Otsikon 'täystyrmäys' käyttö.

9 Tilastokytkos 80/100, 2 tilastoaihetta
80/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu kokonaan galluptuloksiin, joiden luotettavuus ja konteksti ovat keskeisiä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • hallituksen suosio Suomessa 2024
  • USU-gallup tulokset

Suositellut lähteet

  • Uutissuomalainen
  • IRO Research
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Iro Research laajempi kuva → Katso kirjoittajan Erno Laisi muut analyysit →
Iro Research Petteri Orpo Uutissuomalainen politiikka Riikka Purra
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Alle 45-vuotiaista yli puolet katsoo [...88 sanaa...] virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Sisältö haettu
10.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →