Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Karut faktat Putinista esiin – asiantuntijat: moni ei ymmärrä vieläkään

Ilta-Sanomat Analyysi 16.3.2026
Pisteet
45
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
75
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini72
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
55
  • Gemini 3.1 Flash Lite55
  • GPT-5.4 Mini46
  • Mistral Small55

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli pyrkii purkamaan länsimaista naiiviutta Venäjän suhteen esittämällä maan totalitaarisena ja sotatalouteen siirtyneenä valtiona, jonka hallinto ei välitä inhimillisistä tappioista. Lukijalle välittyy kuva, että sota on Putinin poliittisen selviytymisen elinehto ja että Venäjän talous on toistaiseksi kestänyt pakotteet ulkoisten tekijöiden ansiosta.

Analyysi Ilta-Sanomat · 16.3.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa vahvasti asiantuntijoiden lausuntoihin, jotka kaikki jakavat saman kriittisen näkökulman.

75
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on yksipuolinen, sillä se käyttää vain yhtä näkökulmaa edustavia asiantuntijoita. Rakenteellisesti artikkeli on johdonmukainen, mutta se ei tarjoa vastapainoa tai vaihtoehtoisia tulkintoja Venäjän toiminnasta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Vaikka artikkeli on kriittinen Venäjää kohtaan, se noudattaa vahtikoira-journalismin periaatteita käsitellessään autoritaarisen valtion toimia. Ideologinen suunta ei ole selkeästi vasemmisto-oikeisto-akselilla, vaan kyseessä on turvallisuuspoliittinen analyysi.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Venäjä on totalitaarinen ja fasistinen valtio
  • Sota on Putinin poliittisen selviytymisen elinehto
  • Länsimaiden on jatkettava ja tiukennettava pakotteita

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Venäjän hallinnon tai venäläisten asiantuntijoiden näkökulma puuttuu. — Lukija ei saa kuvaa siitä, miten Venäjällä nähdään oma tilanne.
  • Tausta Laajempi historiallinen tausta Venäjän ja lännen suhteiden kehittymisestä puuttuu. — Lukija ei ymmärrä, miten tähän tilanteeseen on päädytty.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Epäluottamus
Huoli

Huoli sodan jatkumisesta ja Venäjän uhasta.

Epäluottamus

Epäluottamus Venäjän hallintoa kohtaan.

Latautunut kieli

Käytetään termejä kuten 'mafiapomo', 'lihamylly' ja 'sortokoneisto'.

Konflikti- tai kriisikehys

Sota esitetään jatkuvana ja välttämättömänä Putinin selviytymiselle.

Tunnevetoaminen on tyypillistä tämän tyyppiselle analyysille, mutta se vahvistaa lukijan jo olemassa olevia käsityksiä Venäjästä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 67/100, kärjistys 78

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa asiantuntijat avaavat Venäjän tilannetta.

Klikkihoukutus: 67/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini67
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko lupaa paljastaa 'karut faktat' ja väittää, että 'moni ei ymmärrä vieläkään', mikä luo tarpeen klikata jutun avaamiseksi.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'karut' lataa otsikon negatiivisuudella ja asettaa lukijan valmiiksi hyväksymään synkän analyysin.

Kärjistys: 78/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini78
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli rakentaa selkeän me-vs-he-asetelman, jossa Venäjä esitetään vihollisena.

Populismi: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini5
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei ole populistinen, vaan nojaa asiantuntijoiden arvioihin.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän hallintoa kritisoidaan voimakkaasti, mutta heille ei ole varattu tilaa vastata väitteisiin.

5 JSN-arvio 55/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

55
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen asiantuntijoiden kautta.
  • JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot on erotettu uutisoinnista.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, vaikka kyseessä on erittäin kielteinen julkisuus Venäjän hallinnolle.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli toistaa yleisiä länsimaisia analyyseja Venäjän tilanteesta ilman uusia näkökulmia.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee länsimaisen turvallisuuspolitiikan ja Ukrainan tukemisen kannattajia: Venäjän ja Putinin toiminta esitetään irrationaalisena ja kestämättömänä, mikä korostaa lännen yhtenäisyyden ja tiukkojen pakotteiden välttämättömyyttä.
Pelissä Venäjän vastainen yhtenäinen pakotepolitiikka vs. taloudellinen realismi. Juttu käsittelee pääosin edellistä, korostaen pakotteiden jatkamisen ja tiukentamisen tarvetta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Venäjän hyökkäyssota on yksinomaan Putinin poliittinen selviytymiskeino, eikä tarkastele muita mahdollisia geopoliittisia motiiveja. ”Sota on elintärkeä Putinin poliittiselle selviytymiselle”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Venäjän kansan toimijuus häivytetään; heidät esitetään passiivisina kärsijöinä, jotka kestävät kurjuutta. ”venäläiset kestävät kurjuutta ja ala-arvoista kohtelua huomattavasti länsi-ihmisiä pidempään”
Kuka saa äänen Artikkeli käyttää neljää asiantuntijaa, jotka kaikki jakavat saman kriittisen näkemyksen Venäjästä; vastakkaisia näkemyksiä tai venäläisiä ääniä ei kuulla. ”Niitä avaavat IS:lle tiedustelututkimuksen professori Kari Liuhto, vanhempi tutkija Flemming Splidsboel Hansen Tanskan kansainvälisten tutkimusten instituutista, valtiotieteen tohtori Sara Norrevik sekä ruotsalainen diplomaatti ja taloustieteilijä Anders Åslund.”
Tunnelma Huoli, Epäluottamus

Artikkeli pyrkii purkamaan länsimaista naiiviutta Venäjän suhteen esittämällä maan totalitaarisena ja sotatalouteen siirtyneenä valtiona, jonka hallinto ei välitä inhimillisistä tappioista. Lukijalle välittyy kuva, että sota on Putinin poliittisen selviytymisen elinehto ja että Venäjän talous on toistaiseksi kestänyt pakotteet ulkoisten tekijöiden ansiosta. Rivien välistä välittyy huoli siitä, että länsimaiden, erityisesti Yhdysvaltojen, poliittiset muutokset voivat heikentää Venäjän vastaista rintamaa.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa korostetaan toistuvasti Yhdysvaltojen hallinnon (Trumpin hallinto) toimia Venäjän liittolaisten poistamisessa ja pakotteiden mahdollisessa purkamisessa; tämä voi viitata toimitukselliseen pyrkimykseen valmistella lukijaa mahdolliselle lännen sisäiselle poliittiselle muutokselle.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Kohtalainen

Käytetään vahvoja, leimaavia ilmauksia kuvaamaan Venäjän hallintoa.

9 Tilastokytkos 71/100, 3 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini71
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
71/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli nojaa vahvasti tilastollisiin arvioihin sodan uhriluvuista ja taloudellisista vaikutuksista.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Venäjän sotilaalliset tappiot
  • Venäjän talouden tila
  • Ukrainan sodan uhriluvut

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • OECD
  • World Bank
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Donald Trump laajempi kuva →
Donald Trump Scott Bessent Flemming Splidsboel Hansen Ulkomaat Juri Ushakov Ursula von der Leyen Center for Strategic and International Studies Vladimir Putin Sara Norrevik Kari Liuhto Anders Åslund politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Monella on Venäjän presidentistä Vladimir [...1202 sanaa...] sanoo Putinille, että nyt riittää?

Sisältö haettu
22.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →