← Etusivu

Analyysi artikkelista: HS-gallup | Suomalaisten enemmistö: Orpo on onnistunut huonosti pääministerinä

Helsingin Sanomat Uutinen 31.12.2024
Pisteet
46
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
46
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.4 Mini46
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa keskiöön hallituksen ja pääministerin heikon suosion, mikä vahvistaa mielikuvaa hallituksen epäonnistumisesta. Lukijalle välittyy negatiivinen arvio hallituksen toiminnasta, vaikka gallup-tulosten taustalla olevia syitä tai hallituksen omia tavoitteita ei tässä yhteydessä avata.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansalainen

Artikkeli tarkastelee hallitusta kansalaisten antamien arvosanojen kautta.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli keskittyy yksinomaan negatiivisiin gallup-lukuihin ilman hallituksen vastinetta tai laajempaa kontekstia. Tämä valikoiva lähestymistapa ohjaa lukijaa negatiiviseen tulkintaan.

Poliittinen kehystys Keskusta

Vaikka artikkeli on kriittinen hallitusta kohtaan, se raportoi gallup-tulosta, joka on journalistinen perustehtävä. Ideologista suuntaa ei voida suoraan osoittaa, sillä kyseessä on yleinen suosion mittaus, ei poliittinen analyysi.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Hallituksen ja pääministerin epäonnistuminen

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Hallituksen tai pääministerin näkemys tuloksista puuttuu. — Lukija saa vain yhden osapuolen näkemyksen tilanteesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus
Epäluottamus

Gallup-tulokset korostavat kansalaisten epäluottamusta hallitusta kohtaan.

Latautunut kieli

Sanavalinnat kuten "onnistunut huonosti" korostavat negatiivista sävyä.

Tunnevetoaminen on maltillista, mutta otsikointi korostaa negatiivisuutta, mikä on tyypillistä gallup-uutisoinnille.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 34/100, kärjistys 45

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressin ja leipätekstin gallup-lukuja.

Klikkihoukutus: 34/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.4 Mini34
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta nostaa esiin vain negatiivisen tuloksen: "Suomalaisten enemmistö: Orpo on onnistunut huonosti pääministerinä".

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko käyttää latautunutta ilmaisua "onnistunut huonosti", joka tiivistää monimutkaisen poliittisen tilanteen negatiiviseen tuomioon.

Kärjistys: 45/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini42
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli raportoi kansalaisten tyytymättömyyttä, mikä luo lievää vastakkainasettelua hallituksen ja kansalaisten välille.

Populismi: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli korostaa "kansan ääntä" hallitusta vastaan, mikä on populistinen kehys, vaikka se perustuu gallupiin.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Pääministeriä tai hallitusta ei ole kuultu tuloksista.

5 JSN-arvio 46/100 · 1 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

46
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Gallup-tulos on esitetty faktana.

Heikkoudet

  • JO 21: Hallituksen näkemystä tuloksiin ei ole kysytty tai esitetty.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu.
6 Omaperäisyys 30/100
30/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu suoraan HS-gallupin lukuihin, ei omaan tutkivaan työhön.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee oppositiota ja hallituksen politiikkaan tyytymättömiä, sillä se nostaa gallup-tuloksen pääotsikoksi ja korostaa negatiivista arviota ilman kontekstia hallituksen tavoitteista.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että gallup-tulos on ensisijainen mittari hallituksen onnistumiselle. ”Suomalaisten enemmistö: Orpo on onnistunut huonosti pääministerinä”
Kuka saa äänen Äänessä on gallup-tutkimuksen tulos, mutta hallituksen tai pääministerin edustajien näkemystä tuloksista ei ole tuotu esiin. ”53 prosenttia väestöstä arvioi pääministeri Petteri Orpon suoriutuneen huonosti.”
Tunnelma Epäluottamus

Artikkeli nostaa keskiöön hallituksen ja pääministerin heikon suosion, mikä vahvistaa mielikuvaa hallituksen epäonnistumisesta. Lukijalle välittyy negatiivinen arvio hallituksen toiminnasta, vaikka gallup-tulosten taustalla olevia syitä tai hallituksen omia tavoitteita ei tässä yhteydessä avata.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi hallituksen onnistumista arvioidaan vain negatiivisen gallup-luvun kautta ilman, että lukijalle tarjotaan hallituksen omaa näkemystä tai selitystä tilanteelle, mikä voisi tasapainottaa kuvaa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Negatiivisten arvioiden korostaminen otsikossa.

9 Tilastokytkos 85/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini86
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

85/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu kokonaan gallup-tilastoon.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • HS-gallupin tulokset
  • hallituksen suosio

Suositellut lähteet

  • Helsingin Sanomat
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen Petteri Orpo laajempi kuva Katso kirjoittajan Hanna Mahlamäki muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Hallitus ja keskeiset ministerit saavat [...45 sanaa...] melko huonosti tai erittäin huonosti.

Sisältö haettu
6.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →