Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Paavo Väyrysen vieraskynä: Nyt täytyy palata rauhan rakentamisen ja yhteistyön tielle

Iltalehti Kolumni 17.7.2026
Pisteet
45
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
85
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini85
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
35
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.4 Mini35
  • Mistral Small35

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Epäluottamus Kehystys Vasen Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli esittää Ukrainan sodan länsimaiden harjoittaman provokatiivisen politiikan seurauksena, jättäen Venäjän vastuun hyökkäyksestä taka-alalle. Lukijalle välittyy kuva, jossa Suomen ja Ukrainan olisi tullut noudattaa Venäjän turvallisuusetuja kunnioittavaa linjaa, ja nykyistä turvallisuuspolitiikkaa kritisoidaan kalliina ja virheellisenä.

Kolumni Iltalehti Paavo Väyrynen · 17.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli on entisen ulkoministerin kirjoittama poliittinen kolumni, joka ajaa tiettyä ulkopoliittista linjaa.

85
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on vahvasti yksipuolinen ja edustaa kirjoittajan omaa poliittista agendaa. Se käyttää valikoituja historiallisia lainauksia oikeuttamaan nykyisen turvallisuuspolitiikan kritiikin, eikä tarjoa vastapainoa tai huomioi Ukrainan omaa näkökulmaa.

Poliittinen kehystys Vasen

Vaikka kirjoittaja on perinteisesti keskustalainen, hänen esittämänsä kehys (länsi-integraation vastustaminen, Venäjän turvallisuusetujen korostaminen, suurvaltojen etupiiriajattelu) on linjassa sellaisten näkemysten kanssa, jotka kyseenalaistavat Suomen nykyisen Nato-jäsenyyden ja länsimaisen turvallisuuspolitiikan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Suurvaltojen etupiiriajattelu
  • Ukrainan Nato-jäsenyyden vastustaminen
  • Venäjän turvallisuusetujen korostaminen

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Ukrainan hallinnon ja länsimaiden näkökulma sotaan puuttuu. — Lukija saa yksipuolisen kuvan sodan syistä.
  • Tausta Venäjän hyökkäyksen laittomuus ja kansainvälisen oikeuden näkökulma puuttuvat. — Sodan syiden ymmärtäminen jää puutteelliseksi.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 4 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Historialliset analogiat Syy seuraussuhteen yksinkertaistaminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Epäluottamus
Huoli

Huoli Euroopan militarisoitumisesta ja kustannuksista.

Epäluottamus

Epäluottamus länsimaiden harjoittamaa Ukrainan politiikkaa kohtaan.

Latautunut kieli

Käytetään termejä kuten 'mielettömän kalliiksi' ja 'vallankaappaus'.

Historialliset vertailut / metaforat

Käytetään Max Jakobsonin ja muiden historiallisia arvioita nykyhetken tulkintaan.

Tunnevetoaminen on manipuloivaa, sillä se pyrkii luomaan pelkoa ja epävarmuutta nykyisestä turvallisuuspolitiikasta ilman, että se perustelee vaihtoehtoisen linjan turvallisuusvaikutuksia.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 25/100, kärjistys 75

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa kirjoittajan esittämää vaatimusta palata yhteistyön tielle.

Klikkihoukutus: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini25
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja suora, mutta sisältää kehotuksen: "Nyt täytyy palata rauhan rakentamisen ja yhteistyön tielle".

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko viittaa "rauhan rakentamiseen", mikä implikoi, että nykyinen linja on rauhanvastainen.

Kärjistys: 75/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini80
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli luo vastakkainasettelua länsimaiden ja Venäjän välille, syyttäen länsimaita sodan aiheuttamisesta.

Populismi: 40/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.4 Mini20
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Kirjoittaja asettuu 'viisaan' historiallisen linjan puolustajaksi vastoin 'eliitin' nykyistä politiikkaa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli kritisoi länsimaisia päättäjiä ja Ukrainan hallintoa, mutta heille ei anneta mahdollisuutta vastata.

5 JSN-arvio 35/100 · 1 vahvuutta, 3 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

35
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Heikko

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Kirjoittaja viittaa historiallisiin lähteisiin ja omiin aiempiin kirjoituksiinsa.

Heikkoudet

  • JO 11: Toimittajan/kirjoittajan kanta dominoi uutista/analyysia.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, artikkeli on yksipuolinen.
  • JO 11: Mielipide ja faktat sekoittuvat, kun kirjoittaja tulkitsee historiaa oman agendansa tueksi.
6 Omaperäisyys 80/100
80/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Kirjoittaja tuo esiin oman pitkän uransa ja historiallisen näkökulman, joka on kirjoittajalle ominainen.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee niitä, jotka vastustavat Ukrainan Nato-jäsenyyttä ja länsimaista turvallisuuspolitiikkaa, sillä se esittää Ukrainan sodan seurauksena länsimaiden toiminnasta eikä Venäjän hyökkäyksestä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Ukrainan pyrkimys Natoon ja EU:hun oli provokaatio, joka suoraan aiheutti Venäjän hyökkäyksen. ”Käynnistyi toiminta Ukrainan nopeaksi liittämiseksi sekä Euroopan unioniin että Natoon. ... Nämä päätökset johtivat siihen, että Venäjä valtasi enemmistöltään venäjänkielisen Krimin niemimaan.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Venäjän hyökkäyksen syy-yhteys häivytetään passiivilla ja ulkoistamalla vastuu länsimaille. ”Nämä päätökset johtivat siihen, että Venäjä valtasi enemmistöltään venäjänkielisen Krimin niemimaan.”
Kuka saa äänen Kirjoittaja käyttää historiallisia auktoriteetteja (Jakobson, Brzezinski, Kissinger) tukemaan omaa näkemystään, mutta nykyhetken länsimaisia tai ukrainalaisia ääniä ei kuulla. ”Näitä Brzezinskin ja Henry Kissingerin esittämiä samanlaisia mielipiteitä ei otettu huomioon.”
Tunnelma Huoli, Epäluottamus

Artikkeli esittää Ukrainan sodan länsimaiden harjoittaman provokatiivisen politiikan seurauksena, jättäen Venäjän vastuun hyökkäyksestä taka-alalle. Lukijalle välittyy kuva, jossa Suomen ja Ukrainan olisi tullut noudattaa Venäjän turvallisuusetuja kunnioittavaa linjaa, ja nykyistä turvallisuuspolitiikkaa kritisoidaan kalliina ja virheellisenä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi kirjoittaja sivuuttaa täysin Ukrainan oman itsemääräämisoikeuden ja kansalaisten tahdon, keskittyen vain suurvaltojen väliseen etupiiriajatteluun. Tämä valinta tukee kirjoittajan pitkäaikaista ulkopoliittista linjaa, joka on ollut kriittinen länsi-integraatiota kohtaan.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 2 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Kohtalainen

Käytetään termejä, jotka ohjaavat lukijaa negatiiviseen suhtautumiseen länsimaita kohtaan.

Väärien vaihtoehtojen esittäminen Kohtalainen

Esitetään, että vaihtoehtona on joko Venäjän etujen huomioiminen tai sota.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Nato laajempi kuva → Katso kirjoittajan Paavo Väyrynen muut analyysit →
Nato Venäjä Max Jakobson Ukraina Euroopan unioni Urho Kekkonen politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka
  • Poliitikot
  • Presidentti
  • Puolueet
  • Valtiovalta

Tiedot tästä analyysistä

Euroopan kilpavarustelu käy mielettömän kalliiksi, [...780 sanaa...] dosentti ja entinen pitkäaikainen ulkoministeri._

Sisältö haettu
17.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →