Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Onko perussuomalaiset muuttunut äärioikeistolaiseksi – neljä asiantuntijaa vastaa

Yle Analyysi 12.6.2017
Pisteet
64
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
35
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini42
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli pyrkii määrittelemään perussuomalaisten uuden linjan asiantuntijoiden avulla. Lukijalle välittyy kuva puolueesta, joka on siirtynyt radikaalimpaan suuntaan, mutta asiantuntijoiden erimielisyys terminologiasta jättää tulkinnanvaraa siitä, onko kyseessä parlamentaarinen radikalismi vai äärioikeistolaisuus.

Analyysi Yle · 12.6.2017 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli rakentuu täysin tutkijoiden ja asiantuntijoiden analyysin varaan.

35
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen ja antaa tilaa eri tutkijoiden näkemyksille, mutta valitut asiantuntijat painottavat samansuuntaisia huolia puolueen suunnasta. Tasapainoa tuo se, että tutkijat itse kiistelevät terminologiasta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli pyrkii analyyttiseen otteeseen ja antaa äänen usealle tutkijalle, joilla on hieman toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Vaikka aihe on poliittisesti latautunut, kirjoittaja ei ota kantaa, vaan raportoi asiantuntijoiden arvioita.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Puolueen radikalisoituminen
  • Puolueen hajoamisen todennäköisyys

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Puolueen oman johdon tai edustajien näkemys muutoksesta puuttuu. — Lukija saa vain ulkopuolisen analyysin ilman kohteen omaa selitystä tai puolustusta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli puolueen radikalisoitumisesta ja mahdollisesta hajoamisesta.

Konflikti- tai kriisikehys

Artikkeli korostaa puolueen sisäisiä jännitteitä ja hajoamisen mahdollisuutta.

Tunnevetoaminen on maltillista ja kytkeytyy asiantuntijoiden arvioihin, ei kirjoittajan omaan kieleen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 28/100, kärjistys 48

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko lupaa neljän asiantuntijan vastaukset, ja artikkeli toteuttaa tämän.

Klikkihoukutus: 28/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini28
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on kysyvä ja lupaa vastauksia asiantuntijoilta, mikä on informatiivista.

Otsikon lataus: Latautunut

Termi äärioikeistolainen on poliittisesti latautunut ja ohjaa lukijan pohtimaan puolueen äärimmäisyyttä.

Kärjistys: 48/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.4 Mini48
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli raportoi poliittisesta vastakkainasettelusta, mutta ei itse polarisoi kieltään.

Populismi: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini4
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Tutkijat analysoivat populismia ja hyvinvointisovinismia, mutta artikkeli itse ei käytä populistista retoriikkaa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Puolueen edustajia ei ole haastateltu kommentoimaan tutkijoiden arvioita puolueen radikalisoitumisesta.

5 JSN-arvio 65/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

65
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tuomalla esiin useita asiantuntijoita.
  • JO 11: Mielipiteet ja analyysit on erotettu selkeästi tutkijoiden lausunnoiksi.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, sillä puolueen edustajia ei ole haastateltu vastaamaan tutkijoiden väitteisiin.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli kokoaa yhteen ajankohtaisen tutkijakeskustelun, mutta ei tarjoa uutta empiiristä tietoa.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee poliittista analyysia ja akateemista keskustelua: se tarjoaa lukijalle työkaluja puolueen ideologisen suunnan hahmottamiseen, mutta samalla normalisoi puolueen luokittelun osaksi poliittista valtavirtaa.
Pelissä Poliittisen terminologian määrittelyvalta vs. puolueen julkisuuskuva. Juttu käsittelee pääosin asiantuntijoiden näkemyksiä terminologiasta, jättäen puolueen oman äänen ja perustelut muutokselle taustalle.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että puolueen johdon vaihtuminen on johtanut merkittävään ideologiseen muutokseen, jota on tarpeen analysoida akateemisin käsittein. ”Perussuomalaisten uusi johto vie puoluetta rutkasti oikealle.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Puolueen sisäiset jännitteet ja mahdolliset hajoamisprosessit kuvataan ikään kuin ne olisivat väistämättömiä ulkoisia tapahtumia. ”puolueen hajoamisen elementit ovat nyt kasassa”
Kuka saa äänen Artikkeli antaa äänen neljälle tutkijalle, joiden näkemykset painottuvat puolueen hajoamisen ja radikalisoitumisen ympärille. ”Tutkijatohtori Tommi Kotonen määrittelee perussuomalaiset oikeistoradikaaliksi puolueeksi.”
Tunnelma Huoli

Artikkeli pyrkii määrittelemään perussuomalaisten uuden linjan asiantuntijoiden avulla. Lukijalle välittyy kuva puolueesta, joka on siirtynyt radikaalimpaan suuntaan, mutta asiantuntijoiden erimielisyys terminologiasta jättää tulkinnanvaraa siitä, onko kyseessä parlamentaarinen radikalismi vai äärioikeistolaisuus.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy pohtimaan puolueen hajoamista ja marginaaliin jäämistä niin vahvasti; tämä voi viestiä toimituksellisesta painotuksesta, joka korostaa poliittista epävakautta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Vesa Vares laajempi kuva →
Vesa Vares Perussuomalaiset Tommi Kotonen SMP Emilia Palonen Jussi Halla-aho Rauli Mickelsson politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Perussuomalaiset
  • kotimaa
  • äärioikeisto
  • Euroskeptiset poliittiset puolueet
  • Populistiset puolueet
  • Suomen poliittiset puolueet
  • politiikka
  • EU-kriittisyys

Tiedot tästä analyysistä

Perussuomalaisten uusi johto vie puoluetta [...619 sanaa...] sekä Rauli Mickelssonin kommentit loppuun._

Sisältö haettu
18.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →