← Etusivu

Analyysi artikkelista: Kumpi tunneli toteutuu ensin, Helsingistä Tallinnaan vai Euroopasta Afrikkaan? Espanjan ja Marokon yhdistäminen junnaa, vaikka välissä on vain 14 kilometrin salmi

Helsingin Sanomat Uutinen 27.3.2017
Pisteet
72
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
20
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
90
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Uteliaisuus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli käyttää Gibraltarinsalmen tunnelihankkeen haasteita peilinä Helsingin ja Tallinnan väliselle tunnelikeskustelulle. Lukijalle välittyy kuva, että suuret infrastruktuurihankkeet ovat teknisesti ja geologisesti vaativia, mikä implisiittisesti hillitsee odotuksia nopeista ratkaisuista Suomenlahden tunnelin suhteen.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee infrastruktuurihankkeita maantieteellisestä ja teknisestä näkökulmasta.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään neutraali ja raportoiva. Vinouma on hyvin vähäistä ja rajoittuu lähinnä aihevalintaan ja vertailun asettamiseen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkelilla ei ole selkeää poliittista kantaa. Se käsittelee teknisiä ja maantieteellisiä kysymyksiä vailla ideologista latausta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Suurten tunnelihankkeiden vaativuus

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Anekdootti

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Uteliaisuus
Uteliaisuus

Lukijaa houkutellaan vertailemaan kahta suurta tunnelihanketta.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Matkustajan kokemus merenkäynnistä elävöittää tekstiä.

Tunnevetoaminen on maltillista ja palvelee reportaasimaista kerrontaa.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa vertaillaan tunnelihankkeita.

Klikkihoukutus: 30/100

Otsikko käyttää kysymysmuotoa ja vertailua herättääkseen uteliaisuutta, mutta pysyy aihepiirissä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja vertaileva.

Kärjistys: 0/100

Artikkelissa ei ole vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei käsittele kiistanalaista aihetta, joka vaatisi vastineen.

4 JSN-arvio 90/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 7: Toimittaja on tehnyt taustatyötä ja raportoi paikan päältä.
  • JO 7: Lähteet ja havainnot on tarkistettu paikan päällä.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aiheiden vertailu on tuore, vaikka tunnelihankkeet ovatkin tuttuja aiheita.

6 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee infrastruktuurihankkeiden ja suurten teknisten visioiden seuraajia, tarjoten vertailukohdan Helsingin ja Tallinnan väliselle tunnelihankkeelle.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että lukija tuntee Helsingin ja Tallinnan välisen tunnelihankkeen ja pitää sitä vertailukelpoisena Gibraltarinsalmen hankkeen kanssa. ”Kumpi tunneli toteutuu ensin, Helsingistä Tallinnaan vai Euroopasta Afrikkaan?”
Kuka saa äänen Artikkeli antaa äänen satunnaiselle matkustajalle, joka kuvaa merenkäynnin haasteita, mutta asiantuntijatiedot tunnelin vaikeudesta jäävät toimittajan referoimiksi. ”Viimeksi tällä samalla lautalla merenkäynti sai espanjalaisen Joaquín Baenan, 36, oksentamaan.”
Tunnelma Uteliaisuus

Artikkeli käyttää Gibraltarinsalmen tunnelihankkeen haasteita peilinä Helsingin ja Tallinnan väliselle tunnelikeskustelulle. Lukijalle välittyy kuva, että suuret infrastruktuurihankkeet ovat teknisesti ja geologisesti vaativia, mikä implisiittisesti hillitsee odotuksia nopeista ratkaisuista Suomenlahden tunnelin suhteen.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin ensisijainen tarkoitus raportoida Gibraltarin hankkeesta vai toimia taustoituksena suomalaiselle tunnelikeskustelulle, sillä Gibraltarin hanke esiintyy lähinnä välineenä suomalaisen lukijan kiinnostuksen herättämiseksi.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen Tallinna laajempi kuva Katso kirjoittajan Tommi Hannula muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Maailma

Tiedot tästä analyysistä

Gibraltarinsalmi on paljon Suomenlahtea ja [...77 sanaa...] aallot käyvät välillä liian voimakkaiksi.”

Sisältö haettu
31.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →