Analyysi artikkelista: Kelan kohuttu selvitys valmistui
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna45
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.6 Luna75
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli raportoi Kelan johtamisselvityksestä, mutta rivien välistä välittyy hallinnon pyrkimys vaimentaa aiempi kohu. Vaikka selvitys tilattiin nimenomaan pääjohtajan toiminnan vuoksi, lopputulos on luonteeltaan yleisluontoinen ja välttää yksilövastuun nimeämisen.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on sävyltään neutraali, mutta se kehystää selvityksen epäonnistumisen hallituksen näkökulmasta. Tasapainoa haetaan kysymällä kriittisiä kysymyksiä, mutta vastaukset jäävät hallituksen hallintaan.
Juttu on vahtikoira-tyyppinen raportti, joka pyrkii selvittämään, miksi kohuttu selvitys ei vastannut odotuksiin. Ideologista suuntaa ei ole, vaan kyse on hallinnon läpinäkyvyyden arvioinnista.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Kelan hallituksen näkemys selvityksen riittävyydestä
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Tarkempi kuvaus siitä, mitä 'viime syksyn kohut' sisälsivät, puuttuu. — Lukija, joka ei tunne taustoja, ei ymmärrä miksi selvityksen tulokset ovat ristiriidassa odotusten kanssa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli käsittelee luottamuspulaa ja kohuja, mikä luo kriittisen sävyn.
Juttu rakentuu aiemman kohun ja nyt valmistuneen selvityksen väliselle jännitteelle.
Tunnevetoaminen on perusteltua, koska se kytkeytyy suoraan siihen, miksi selvitys alun perin tilattiin.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa jutun sisältöä, joka käsittelee selvityksen valmistumista.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small45
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää sanaa kohuttu luomaan jännitettä.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa jutun aiheen.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna20
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei merkittävää vastakkainasettelua, kyse on hallinnon toiminnan arvioinnista.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistista rakennetta.
4 Kuultiinko kohdetta
Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Hallituksen puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola on saanut esittää näkemyksensä ja vastata toimittajan kysymyksiin.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen raportoimalla selvityksen sisällöstä.
- JO 11: Mielipiteet ja faktat on eroteltu, toimittaja raportoi hallituksen vastaukset neutraalisti.
Heikkoudet
- JO 15: Otsikko lupaa selvityksen tuloksia, mutta sisältö korostaa, ettei selvitys vastannut kohun ytimeen.
6 Omaperäisyys
Perusraportointia ajankohtaisesta aiheesta ilman syvempää analyysia.
7 Rivien välistä
Artikkeli raportoi Kelan johtamisselvityksestä, mutta rivien välistä välittyy hallinnon pyrkimys vaimentaa aiempi kohu. Vaikka selvitys tilattiin nimenomaan pääjohtajan toiminnan vuoksi, lopputulos on luonteeltaan yleisluontoinen ja välttää yksilövastuun nimeämisen.
Herää kysymys, onko selvityksen tarkoituksena ollut nimenomaan välttää henkilökohtaiset seuraamukset, sillä se ei ota kantaa juuri niihin asioihin (pääjohtajan rooli ja etätyökohut), joiden vuoksi se alun perin tilattiin.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →