Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Uhanalaisen lajin edustajia kuollut poikkeuksellisen paljon – Metsähallitukselta sydäntäsärkevä vetoomus

Iltalehti Uutinen 20.7.2026
Pisteet
59
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
55
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
60
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Paheksunta / viha Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi Metsähallituksen näkökulman, jossa kalastajien toiminta esitetään ensisijaisena uhkana saimaannorpan selviytymiselle. Lukijalle välittyy kuva piittaamattomuudesta kalastajien keskuudessa, kun taas viranomaisen tekemä rikosilmoitus kehystetään välttämättömäksi toimeksi uhanalaisen lajin suojelemiseksi.

Uutinen Iltalehti Henni Rantamäki · 20.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli nojaa lähes täysin Metsähallituksen tiedotteeseen ja asiantuntijan lausuntoihin.

55
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteeltaan yksipuolinen, sillä se antaa äänen vain Metsähallitukselle. Vaikka aihe on luonnonsuojelullisesti merkittävä, vastapuolen tai kalastajien näkökulmaa ei avata, mikä nostaa vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee ympäristösuojelua ja lakien noudattamista. Vaikka se on sävyltään suojelua painottava, kyseessä on viranomaistiedotteen raportointi, eikä se edusta selkeää puoluepoliittista ideologiaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Luonnonsuojelun näkökulma
  • Viranomaisen valvontatarve

Kritisoidut tahot

  • Kalastajat

Puolustetut tahot

  • Saimaannorppa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Kalastajien näkökulma tai kalastusjärjestöjen kommentit puuttuvat. — Lukija ei saa kuvaa siitä, miksi löysänieluisia pyydyksiä käytetään tai onko rajoitusten noudattamisessa teknisiä haasteita.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Paheksunta / viha
Huoli

Huoli uhanalaisen lajin kohtalosta.

Paheksunta / viha

Paheksunta laittomia pyydyksiä käyttäviä kalastajia kohtaan.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'sydäntäsärkevä' ja 'tuskaisempi' käyttö.

Tunteellinen sitaatti

Asiantuntijan kuvaus kuutin kuolemasta.

Tunteisiin vetoaminen on osittain manipuloivaa, sillä se ohjaa lukijan sympatiat vahvasti suojelutoimien puolelle ilman kalastajien näkökulman huomioimista.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 30

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällön ydintä.

Klikkihoukutus: 40/100

Otsikko käyttää tunteisiin vetoavaa kieltä, mutta on informatiivinen uutisen aiheesta.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana sydäntäsärkevä lataa otsikon tunteellisesti.

Kärjistys: 30/100

Artikkeli luo me-viranomaiset/luonnonsuojelijat vs. he-piittaamattomat kalastajat -asetelman.

Populismi: 20/100

Ei merkittävää populistista rakennetta.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kalastajia kritisoidaan, mutta heitä ei ole kuultu.

5 JSN-arvio 60/100 · 3 vahvuutta, 3 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

60
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys tiedottaa uhanalaisen lajin tilanteesta.
  • JO 9: Metsähallituksen tilastotiedot tuotu esiin.
  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, vaikka kalastajia kritisoidaan suoraan.
  • JO 11: Toimittajan kanta sekoittuu uutiseen tunteellisten sanavalintojen kautta.
  • JO 21: Kalastajia kritisoidaan, mutta heidän näkemystään ei ole kysytty.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu lähes kokonaan viranomaistiedotteeseen.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Metsähallituksen suojelutavoitteita: artikkeli nostaa esiin kalastusrajoitusten noudattamisen tärkeyden ja viranomaisen roolin lajin suojelijana.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että löysänieluisten pyydysten käyttö on ensisijaisesti tietämättömyydestä tai piittaamattomuudesta johtuvaa, eikä esimerkiksi teknisistä haasteista. ”Kaikki kalastajat eivät välttämättä tunne rajoituksia tai tiedä, millaiset pyydykset ovat norppaturvallisia”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Vastuun kohdistaminen kalastajille tapahtuu yleistävän kielen kautta, vaikka yksittäiset tapaukset ovatkin sattumanvaraisia. ”Valitettavasti Saimaalla käytetään edelleen löysänieluisia pyydyksiä”
Kuka saa äänen Metsähallituksen asiantuntija saa äänen, kun taas kalastajien tai kalastusjärjestöjen näkökulmaa ei esitetä. ”sanoo Metsähallituksen Luontopalvelujen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakoski tiedotteessa”
Tunnelma Huoli, Paheksunta / viha

Artikkeli normalisoi Metsähallituksen näkökulman, jossa kalastajien toiminta esitetään ensisijaisena uhkana saimaannorpan selviytymiselle. Lukijalle välittyy kuva piittaamattomuudesta kalastajien keskuudessa, kun taas viranomaisen tekemä rikosilmoitus kehystetään välttämättömäksi toimeksi uhanalaisen lajin suojelemiseksi.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko kalastusrajoitusten valvonta ja tiedotus riittävää, jos viranomainen joutuu turvautumaan rikosilmoituksiin toistuvasti. Artikkeli jättää käsittelemättä, onko kyseessä laajempi järjestelmällinen ongelma vai yksittäisten toimijoiden virheet.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään tunteellisia adjektiiveja kuvaamaan eläimen kuolemaa.

9 Tilastokytkos 60/100, 1 tilastoaihetta
60/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli väittää kuolleisuuden kasvaneen, mikä on tilastollinen väite.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • saimaannorpan pyydyskuolleisuus 2016-2026

Suositellut lähteet

  • Metsähallitus
  • Luonnonvarakeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Riikka Alakoski laajempi kuva → Katso kirjoittajan Henni Rantamäki muut analyysit →
Riikka Alakoski Metsähallitus Saimaa ympäristö kotimaa
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Luonto
  • Erämaat
  • Ympäristö ja luonto
  • Eläimet
  • Metsät

Tiedot tästä analyysistä

Saimaannorppien pyydyskuolleisuus on Metsähallituksen mukaan [...327 sanaa...] häirintä sekä kannan pieni koko.

Sisältö haettu
13.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →