Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: ”Pasi” olikin Pohjois-Korean ja Venäjän temppu – Asiantuntija: ”Yksityiskohdat täsmäävät”

Iltalehti Uutinen 23.7.2026
Pisteet
77
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
30
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini38
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
90
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.4 Mini88
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli purkaa Venäjän ja Pohjois-Korean esittämää väitettä suomalaisen panssariajoneuvon alkuperästä. Lukijalle välittyy kuva järjestelmällisestä propagandasta, jossa samaa ajoneuvoa kierrätetään eri näyttelyissä uskottavuuden lisäämiseksi.

Uutinen Iltalehti Niko Stenvall · 23.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa voimakkaasti sota-asiantuntijan analyysiin ja visuaaliseen todistusaineistoon.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on analyyttinen ja nojaa visuaalisiin havaintoihin. Vaikka se on kriittinen Venäjän toimia kohtaan, se perustelee näkemyksensä asiantuntija-arviolla ja vertailevalla kuvamateriaalilla, mikä pitää vinouman maltillisena.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi sotilaalliseen kalustoon liittyvästä propagandasta. Se ei aja ideologista agendaa, vaan pyrkii faktapohjaiseen analyysiin. Kohteena olevien valtioiden toiminnan kyseenalaistaminen on tässä kontekstissa vahtikoirajournalismia.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Venäjän ja Pohjois-Korean väitteiden epäluotettavuus

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi kuva siitä, miten tällainen kaluston kierrättäminen kytkeytyy Venäjän laajempaan informaatiosodankäyntiin. — Lukija saisi paremman ymmärryksen ilmiön mittakaavasta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Asiantuntijan käyttö vahvistamaan omaa tulkintaa

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus
Epäluottamus

Lukijaa ohjataan epäilemään Venäjän ja Pohjois-Korean virallisia selityksiä.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'temppu' ja 'nukkehallinto' käyttö ohjaa lukijan tulkintaa.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu analyysin tueksi esitettyihin epäkohtiin, ei pelkkään tunteella vaikuttamiseen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 35/100, kärjistys 34

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa asiantuntija vahvistaa väitteen "temppu"-luonteesta.

Klikkihoukutus: 35/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini28
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa kieltä ("temppu").

Otsikon lataus: Latautunut

Sana "temppu" lataa otsikon viittaamaan tarkoitukselliseen harhaanjohtamiseen.

Kärjistys: 34/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini34
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli käsittelee vastakkainasettelua Venäjän ja länsimaisen analyysin välillä, mutta pysyy asiallisena.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistista rakennetta; artikkeli perustuu asiantuntija-analyysiin.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli analysoi propagandatoimia, eikä siinä ole yksittäistä kohdetta, jota tulisi kuulla vastineena.

5 JSN-arvio 90/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot on erotettu selvästi havainnoista.
  • JO 7: Lähteiden tarkistus näkyy vertailukuvien ja asiantuntijan käytössä.
  • JO 7: Lähteiden käyttö ja asiantuntijan hyödyntäminen on huolellista.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 70/100
70/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli tekee omaa havainnointia julkisesti saatavilla olevasta kuvamateriaalista.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee Venäjän sotatoimien ja propagandatoimien kriittistä tarkastelua: se paljastaa venäläisen näyttelyesineistön alkuperän ja kyseenalaistaa virallisen narratiivin sotasaaliista.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Venäjän esittämät tiedot sotasaaliista ovat epäluotettavia ja vaativat ulkopuolista tarkistusta. ”Todisteet puhuvat väitettä vastaan.”
Kuka saa äänen Asiantuntija Emil Kastehelmi toimii artikkelin keskeisenä äänenä, joka tulkitsee todisteet ja vahvistaa toimittajan havainnot. ”Iltalehden sota-asiantuntijan Emil Kastehelmen mukaan on hyvin todennäköistä, että kyseessä on sama ajoneuvo”
Tunnelma Epäluottamus

Artikkeli purkaa Venäjän ja Pohjois-Korean esittämää väitettä suomalaisen panssariajoneuvon alkuperästä. Lukijalle välittyy kuva järjestelmällisestä propagandasta, jossa samaa ajoneuvoa kierrätetään eri näyttelyissä uskottavuuden lisäämiseksi. Venäjän toiminta esitetään manipuloivana, ja asiantuntijan analyysi vahvistaa epäilyt.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko kyseessä laajempi venäläinen strategia luoda illuusiota jatkuvista sotavoitoista kierrättämällä rajallista määrää sotasaaliskalustoa eri puolilla maailmaa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään termejä kuten 'nukkehallinto' ja 'temppu'.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Ulkomaat laajempi kuva → Katso kirjoittajan Niko Stenvall muut analyysit →
Ulkomaat Emil Kastehelmi Venäjä Pohjois-Korea Kursk politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Armeijat ja aseelliset joukot
  • Sota
  • Levottomuudet ja sodat
  • Sotilaat
  • Aseelliset konfliktit

Tiedot tästä analyysistä

Pohjois-Koreassa esillä olevaa suomalaisvalmisteista Panssari-Sisua [...486 sanaa...] joukot pääosin taistelivat, Kastehelmi arvioi.

Sisältö haettu
24.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →