Analyysi artikkelista: Vasemmistoliiton tuore puheenjohtaja Minja Koskela MTV:lle: Ei yhteistyötä perussuomalaisten ja kokoomuksen kanssa
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.6 Luna55
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna65
- Mistral Small55
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi Koskelan puheenjohtajuuden jatkumona Li Anderssonin linjalle. Lukijalle välittyy kuva selkeästä poliittisesta vastakkainasettelusta, jossa vasemmistoliitto asemoituu hallituspuolueiden ulkopuolelle, korostaen arvopohjaista eroa erityisesti perussuomalaisiin.
Artikkeli on puheenjohtajan linjausten referointi, joka tarjoaa perustiedot uudesta puheenjohtajasta ja hänen tavoitteistaan, mutta jättää poliittisen kontekstin ja vastapuolen näkemykset huomioimatta.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on yksipuolinen, sillä se antaa äänen vain yhdelle poliittiselle toimijalle ilman vastapainoa. Vaikka sävy on raportoiva, lähteiden valikoivuus ja kriittisten kysymysten puute ohjaavat lukijaa hyväksymään Koskelan linjaukset sellaisenaan.
Artikkeli raportoi poliitikon linjauksia ilman kirjoittajan omaa ideologista kehystä. Vaikka sisältö on vasemmistoliiton näkökulmasta, kyseessä on uutinen puheenjohtajan valinnasta ja linjauksista, mikä on neutraalia uutisointia.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Vasemmistoliiton arvopohjainen linja
- Hallituksen leikkauspolitiikan kritiikki
Kritisoidut tahot
Puolustetut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Hallituspuolueiden (kokoomus ja perussuomalaiset) näkemyksiä yhteistyökiellosta ei ole kysytty. — Lukija saa vain yhden osapuolen näkemyksen poliittisesta yhteistyöstä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Koskela perustelee linjauksiaan maraton-analogialla ja taloudellisilla argumenteilla.
Koskelan uutta alkua ja maraton-vertausta käytetään rakentamaan myönteistä kuvaa puheenjohtajasta.
Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy puheenjohtajan henkilökuvan rakentamiseen, ei manipulaatioon.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää artikkelin pääviestin.
Otsikko raportoi Koskelan linjauksen neutraalisti ilman latautuneita sanoja.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli korostaa arvopohjaista eroa puolueiden välillä, mikä luo lievää vastakkainasettelua.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Koskela käyttää retoriikkaa, jossa 'rikkaat' asetetaan vastakkain 'köyhien' kanssa, mutta tämä on osa tavanomaista vasemmistolaista politiikkaa.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kokoomusta ja perussuomalaisia kritisoidaan yhteistyökyvyttömyydestä, mutta heille ei ole varattu tilaisuutta vastata.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 10: Lähde on mainittu (MTV Uutiset).
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, sillä hallituspuolueiden näkemyksiä ei kysytä yhteistyökiellosta.
6 Omaperäisyys
Artikkeli on perusmuotoinen uutisreferointi puheenjohtajan haastattelusta.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi Koskelan puheenjohtajuuden jatkumona Li Anderssonin linjalle. Lukijalle välittyy kuva selkeästä poliittisesta vastakkainasettelusta, jossa vasemmistoliitto asemoituu hallituspuolueiden ulkopuolelle, korostaen arvopohjaista eroa erityisesti perussuomalaisiin.
Herää kysymys, miksi artikkeli ei sisällä lainkaan vastapuolen kommentteja tai haastetta Koskelan hallitusyhteistyökieltoon, mikä tekee jutusta enemmän puheenjohtajan linjauspuheenvuoron kuin perinteisen uutisen.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →