Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Etlan selvitys: Kikyn työajan pidennys lisää jopa 16 000 työpaikkaa vuoteen 2022 mennessä – Palkansaajien tutkimuslaitos kritisoi arviota

Yle Uutinen 12.8.2019
Pisteet
66
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
58
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
80
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini74
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli asettaa vastakkain työnantajien tilaaman tutkimuksen ja palkansaajien kritiikin, mutta antaa työnantajien näkökulmalle enemmän tilaa raportoida tutkimuksen tuloksia. Lukijalle välittyy kuva, jossa kiky-tuntien jatkaminen on taloudellisesti perusteltua, vaikka palkansaajapuoli kokee ne epäreiluiksi.

Uutinen Yle Kaisa Uusitalo · 12.8.2019 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli tarkastelee aihetta kahden eri tutkimuslaitoksen ja työmarkkinajärjestöjen näkökulmasta.

58
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti tasapainoinen, mutta työnantajien ääni ja heidän tilaamansa tutkimuksen tulokset saavat enemmän tilaa ja painoarvoa kuin palkansaajien kritiikki. Tämä ohjaa lukijaa näkemään kiky-sopimuksen ensisijaisesti taloudellisena menestyksenä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee poliittisesti latautunutta aihetta, mutta antaa tilaa molemmille osapuolille. Vaikka työnantajien näkökulma on hallitseva, palkansaajien kritiikki on tuotu esiin selkeästi, mikä neutraloi ideologista suuntaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Työnantajien näkemys kiky-sopimuksen välttämättömyydestä
  • Etlan raportin työllisyysvaikutukset

Kritisoidut tahot

  • Palkansaajapuoli

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus kiky-tuntien vaikutuksesta työntekijöiden hyvinvointiin puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, mitä 'ilmainen työ' tarkoittaa käytännössä työntekijän arjessa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Epäluottamus
Huoli

Huoli talouden epävarmuudesta ja kilpailukyvystä.

Epäluottamus

Epäluottamus kiky-sopimuksen oikeudenmukaisuutta kohtaan.

Konflikti- tai kriisikehys

Työmarkkinaneuvottelujen tuleva kiista nostetaan jutun keskiöön.

Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy luontevasti työmarkkinakiistaan.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 18/100, kärjistys 46

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa Etla esittää arvion ja Palkansaajien tutkimuslaitos kritisoi sitä.

Klikkihoukutus: 18/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää jutun päävastakkainasettelun.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko esittää molemmat osapuolet neutraalisti.

Kärjistys: 46/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini46
  • Mistral Small55

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkelissa on havaittavissa selkeä jako työnantajien ja palkansaajien välillä, mutta se raportoidaan neutraalisti.

Populismi: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

SAK:n puheenjohtajan sitaateissa on havaittavissa kansa-eliitti-asetelman piirteitä, mutta kirjoittaja raportoi ne neutraalisti.

4 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Sekä työnantajapuoli että palkansaajapuoli ovat saaneet esittää näkemyksensä laajasti.

5 JSN-arvio 80/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen raportoimalla molempien tutkimuslaitosten näkemykset.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.

Heikkoudet

  • JO 12: Lähdekritiikki tilaajatahojen (työnantajajärjestöt) roolista tutkimuksen tilaajina jää vähäiseksi.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli raportoi ajankohtaisesta raportista, mutta ei tuo merkittävästi uutta syvyyttä aiheeseen.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee työnantajajärjestöjä: esittämällä työajan pidennyksen työllisyyden kasvun lähteenä, sopimuksen jatkaminen näyttäytyy taloudellisesti välttämättömänä.
Pelissä Työllisyysasteen nosto vs. palkansaajien työehdot ja oikeudenmukaisuus. Juttu käsittelee molempia, mutta painottaa työnantajien näkökulmaa työllisyysvaikutusten kautta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että työllisyyden kasvu on ensisijainen mittari, jolla työmarkkinaratkaisuja tulee arvioida. ”Rinteen hallituksen tavoitteena on 75 prosentin työllisyysaste. Se saavuttamiseen tarvittaisiin Etlan arvion mukaan noin 40 000 työpaikkaa”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Työajan pidennyksen vaikutukset esitetään passiivisina ja teknisinä, häivyttäen työnantajien aktiivisen roolin sopimuksen jatkamisessa. ”Työajan pidennys parantaa suomalaisten työllisyyttä”
Kuka saa äänen Työnantajapuolen edustajia siteerataan useissa kohdissa perustelemaan sopimuksen hyötyjä, kun taas palkansaajien kritiikki keskittyy sopimuksen epäreiluuteen. ”Työajan pidennys parantaa suomalaisten työllisyyttä, koska se parantaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä”
Tunnelma Huoli, Epäluottamus

Artikkeli asettaa vastakkain työnantajien tilaaman tutkimuksen ja palkansaajien kritiikin, mutta antaa työnantajien näkökulmalle enemmän tilaa raportoida tutkimuksen tuloksia. Lukijalle välittyy kuva, jossa kiky-tuntien jatkaminen on taloudellisesti perusteltua, vaikka palkansaajapuoli kokee ne epäreiluiksi. Artikkelin rakenne normalisoi ajatuksen, että työllisyyden kasvu on suoraan sidoksissa palkattomaan työaikaan.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelin tilaajatahot (Metsäteollisuus, Teknologiateollisuus, Kemianteollisuus) mainitaan vasta loppupuolella, vaikka heidän tilaamansa tutkimus on uutisen keskiössä – tämä voisi selittää raportin myönteisen sävyn työllisyysvaikutuksista.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 81/100, 3 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini81
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
81/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkelin ydinargumentti perustuu Etlan ennusteisiin ja työllisyysvaikutuksiin, joiden ristiintarkistus virallisilla tilastoilla on keskeistä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • kiky-sopimuksen työllisyysvaikutukset
  • työllisyysaste Suomessa
  • viikkotyöaika EU-maissa

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • Talouspolitiikan arviointineuvosto
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Antti Kauhanen laajempi kuva → Katso kirjoittajan Kaisa Uusitalo muut analyysit →
Antti Kauhanen SAK Teollisuusliitto Tuomas Kosonen Suomi Minna Helle Jarkko Eloranta Riku Aalto ETLA Jyrki Hollmén Palkansaajien tutkimuslaitos työelämä talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • talous
  • Yhteiskuntasopimus
  • Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos (Etla)
  • Kansallinen kilpailykyky
  • työaika
  • työehtosopimukset
  • taloustutkimuslaitokset
  • työmarkkinapolitiikka

Tiedot tästä analyysistä

Kiky-tuntien jatkosta on tulossa syksyn [...706 sanaa...] kun uusia työehtosopimuksia neuvotellaan syksyllä.

Sisältö haettu
19.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →