Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Ennuste tuli: Näin käy kevään 2027 eduskuntavaaleissa

Iltalehti Uutinen 22.5.2026
Pisteet
66
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
45
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
80
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli esittää Accuscoren ennusteen vaalituloksesta ikään kuin se olisi vahvistettu tapahtumakulku, mikä antaa SDP:lle ja Antti Lindtmanille hallitustunnustelijan roolin jo etukäteen. Lukijalle välittyy kuva, jossa perussuomalaisten vaalitappio on lähes varma, mikä voi vaikuttaa äänestäjien mielikuviin puolueiden voimasuhteista ja hallitusvaihtoehtojen realistisuudesta.

Uutinen Iltalehti Marko-Oskari Lehtonen · 22.5.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa ulkopuolisen analytiikkayhtiön mallinnukseen.

45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli kehystää ennusteen vahvasti SDP:n voitoksi ja PS:n tappioksi. Vaikka kyseessä on data-analyysi, sen esitystapa on deterministinen, mikä ohjaa lukijan käsitystä vaalien lopputuloksesta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli ei suoraan aja poliittista agendaa, mutta se antaa SDP:lle hallitustunnustelijan roolin, mikä voi vahvistaa puolueen uskottavuutta. Lukijan ajatus taipuu kuitenkin neutraaliin, koska kyseessä on tekninen ennuste.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • SDP:n vaalivoitto
  • Perussuomalaisten merkittävä kannatuksen lasku

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Muita vaaliennusteita tai asiantuntija-arvioita mallin rajoitteista ei esitetä. — Lukija saa kuvan, että tämä on ainoa tai paras mahdollinen ennuste.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa kylmään dataan ja tilastolliseen todennäköisyyteen.

Liioittelu / korostus

Ennusteen tuloksia käsitellään varmoina faktoina, mikä korostaa muutosten suuruutta.

Tunnevetoaminen on vähäistä; artikkeli pyrkii asialliseen analyysiin, vaikka sen deterministinen sävy onkin manipuloiva.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällön ennustetta, vaikka ennuste itsessään on spekulatiivinen.

Klikkihoukutus: 40/100

Otsikko lupaa varmaa tietoa tulevasta vaalituloksesta, vaikka kyseessä on vain simulaatio.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on informatiivinen, vaikka se esittää ennusteen faktana.

Kärjistys: 10/100

Artikkeli ei sisällä voimakasta vastakkainasettelua, vaan keskittyy tilastolliseen ennusteeseen.

Populismi: 20/100

Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-akselia.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on tilastollinen ennuste, ei kritiikki yksittäistä henkilöä tai tahoa kohtaan, joka vaatisi vastinetta.

5 JSN-arvio 80/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista (ennuste on selkeästi merkitty ennusteeksi).
  • JO 35: Virheen korjaus on tehty läpinäkyvästi jutun lopussa.
  • JO 35: Virheen korjaus on toteutettu asianmukaisesti.

Heikkoudet

  • JO 7: Lähteiden kriittinen arviointi puuttuu (vain yksi lähde, Accuscore).
  • JO 15: Otsikko on hieman harhaanjohtava, koska se esittää ennusteen varmana tapahtumana.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu tilattuun ennusteeseen, ei omaan tutkivaan työhön.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee poliittisesta spekulaatiosta ja vaalidata-analyysistä kiinnostuneita lukijoita, mutta samalla se normalisoi ennustemallien käyttöä poliittisen keskustelun ohjaajana.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Accuscoren mallinnus on luotettava ja relevantti työkalu vaalituloksen ennustamiseen. ”SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman toimii Accuscoren Iltalehdelle laatiman ennusteen mukaan hallitustunnustelijana keväällä 2027.”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa lähes yksinomaan Accuscoren toimitusjohtajan lausuntoihin, eikä anna ääntä poliittisille analyytikoille tai muille asiantuntijoille, jotka voisivat arvioida mallin rajoitteita. ”Accuscoren toimitusjohtaja Tuomas Kanervala sanoo.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli esittää Accuscoren ennusteen vaalituloksesta ikään kuin se olisi vahvistettu tapahtumakulku, mikä antaa SDP:lle ja Antti Lindtmanille hallitustunnustelijan roolin jo etukäteen. Lukijalle välittyy kuva, jossa perussuomalaisten vaalitappio on lähes varma, mikä voi vaikuttaa äänestäjien mielikuviin puolueiden voimasuhteista ja hallitusvaihtoehtojen realistisuudesta.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi Iltalehti tilaa ja julkaisee ennusteen, joka nimeää hallitustunnustelijan vuosia ennen vaaleja; tämä voi olla yritys luoda uutisarvoa tilanteessa, jossa varsinaista vaalitaistelua ei vielä käydä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 100/100, 2 tilastoaihetta
100/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Koko artikkeli rakentuu tilastollisen ennusteen varaan, joten sen ristiintarkistaminen gallup-kehitykseen on välttämätöntä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • eduskuntavaaliennuste 2027
  • puolueiden kannatuskehitys

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • Yle
  • Helsingin Sanomat
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Sdp laajempi kuva → Katso kirjoittajan Marko-Oskari Lehtonen muut analyysit →
Sdp Perussuomalaiset kokoomus Accuscore Antti Lindtman keskusta politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Puolueet
  • Suomen poliittiset puolueet
  • Politiikka
  • Suomen politiikka
  • Suomalaiset poliitikot

Tiedot tästä analyysistä

Analytiikkayhtiö Accuscoren Iltalehdelle laatiman ennusteen [...1008 sanaa...] paikkamääriin ei ole tulossa muutosta._

Sisältö haettu
22.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →