Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Jyrki Lehtolan kolumni: Vuonna 2026

Ilta-Sanomat Kolumni 2.1.2026
Pisteet
70
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
62
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
84
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.4 Mini84
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Turhautuminen / pettymys Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Kolumni käyttää satiiria ja absurdia huumoria peilaamaan suomalaisen yhteiskunnan ja politiikan tilaa vuonna 2026. Teksti normalisoi kyynisyyden ja ironian välineinä, joilla käsitellään vaikeita aiheita kuten terveydenhuollon kriisiä, poliittista teatteria ja median pinnallisuutta.

Kolumni Ilta-Sanomat · 2.1.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kriittinen

Kolumni tarkastelee yhteiskuntaa kriittisen ja ironisen linssin läpi.

62
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Kolumni on genrelleen tyypillisesti subjektiivinen ja mielipiteellinen. Se ei pyri tasapainoon, vaan käyttää satiiria tiettyjen ilmiöiden ja henkilöiden kritisointiin.

Poliittinen kehystys Keskusta

Teksti kritisoi laajasti eri tahoja (hallitus, oppositio, media, julkiset instituutiot) ilman selkeää ideologista suuntaa. Kyseessä on yleinen yhteiskunnallinen kyynisyys, joka ei asetu perinteiselle vasen-oikea-akselille.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Kyyninen näkökulma poliittiseen päätöksentekoon
  • Median pinnallisuuden kritisointi

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Satiiri Ironia Yleistäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Turhautuminen / pettymys Epäluottamus
Turhautuminen / pettymys

Turhautuminen yhteiskunnan tilaan ja poliittiseen teatteriin.

Epäluottamus

Epäluottamus instituutioita ja poliitikkoja kohtaan.

Ironia tai sarkasmi

Koko teksti rakentuu ironian ja satiirin varaan.

Latautunut kieli

Käyttää värikkäitä ja kärjistäviä ilmauksia.

Tunnevetoaminen on kolumnin genrelle ominaista ja tarkoituksellista, ei manipuloivaa uutisjournalismin kontekstissa.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 30

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja ingressi vastaavat kolumnin satiirista sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini22
  • Mistral Small15

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko viittaa kolumniin, mutta ingressi luo hieman hämmennystä Stubbin 'omituisella ololla'.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali ja kuvaava: Jyrki Lehtolan kolumni: Vuonna 2026.

Kärjistys: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini48
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Teksti on ironinen ja kyyninen, mutta ei pyri aktiiviseen vihan lietsontaan.

Populismi: 18/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Sisältää elementtejä eliitin (poliitikot, media) kritisoinnista, mutta pysyy satiirin rajoissa.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on satiirinen kolumni, jossa ei ole nimettyä kritiikin kohdetta, jolla olisi oikeus vastineeseen.

4 JSN-arvio 84/100 · 1 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

84
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja satiiri on selvästi erotettu uutisoinnista kolumnin muodossa.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 80/100
80/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Teksti on tyylillisesti omaleimainen ja kirjoittajalleen tyypillinen satiirinen katsaus.

6 Rivien välistä 3 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Palvelee lukijaa, joka arvostaa ironista ja kyynistä kommentaaria nyky-yhteiskunnan ilmiöistä, politiikasta ja mediasta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa lukijan jakavan käsityksen, että nykyinen poliittinen ja yhteiskunnallinen kehitys on absurdia. ”Kaikkialla muuallakin tulee olemaan prosesseja, jotka ovat prosesseissa mukana olleiden mielestä edenneet, vaikka muut näkevätkin vain edestakaisen, liki näkymättömän liikkeen.”
Tunnelma Turhautuminen / pettymys

Kolumni käyttää satiiria ja absurdia huumoria peilaamaan suomalaisen yhteiskunnan ja politiikan tilaa vuonna 2026. Teksti normalisoi kyynisyyden ja ironian välineinä, joilla käsitellään vaikeita aiheita kuten terveydenhuollon kriisiä, poliittista teatteria ja median pinnallisuutta. Lukijalle välittyy kuva yhteiskunnasta, joka on muuttunut parodiaksi itsestään.

Tekoälyn vapaa havainto

Teksti vaikuttaa tietoiselta yritykseltä purkaa poliittista ja mediakeskustelua ironian kautta. Herää kysymys, onko kirjoittajan tavoitteena pikemminkin lukijan viihdyttäminen kyynisellä otteella kuin varsinainen yhteiskunnallinen analyysi.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käyttää vahvoja ja ironisia ilmauksia kuvaamaan kohteitaan.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Sami Sykkö laajempi kuva →
Sami Sykkö Donald Trump Maria Veitola Hector Teemu Keskisarja Antti Lindtman Alexander Stubb työelämä Petteri Orpo politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Presidentti Alexander Stubb tuntee eräänä [...484 sanaa...] tekevät molemmat kauan odotetun paluun!

Sisältö haettu
9.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →