Analyysi artikkelista: HS:n mielipidekysely: Orpon hallitukselle kauden huonoin tulos
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini62
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi hallituksen epäonnistumisen narratiivia nostamalla esiin kyselytulosten negatiiviset luvut ja vertaamalla niitä suoraan edelliseen hallitukseen. Lukijalle välittyy kuva hallituksesta, joka on menettänyt kansalaisten luottamuksen, kun taas hallituksen omat perustelut tai vastanäkökulmat jäävät puuttumaan.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on muodollisesti neutraali raportti kyselytuloksista, mutta valitut vertailukohdat ja asiantuntijan näkökulma ohjaavat lukijaa tulkitsemaan tulokset hallituksen vastaisesti. Tämä tekee raportoinnista kohtuullisen vinoutuneen.
Vaikka artikkeli kritisoi hallitusta, se tekee sen kyselytutkimuksen pohjalta ja asiantuntijaa siteeraten. Kyseessä on poliittisen vallankäytön seuranta, eikä artikkelista välity selkeää ideologista suuntaa, vaan se raportoi vallitsevaa mielipideilmastoa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Hallituksen epäonnistuminen
- Vertailu aiempaan hallitukseen
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Hallituksen edustajan näkemys tai selitys kyselytuloksille puuttuu. — Lukija saa vain yhden puolen hallituksen onnistumisesta, mikä vääristää kokonaiskuvaa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Kyselytulokset korostavat kansalaisten epäluottamusta hallitukseen.
Sanoja kuten 'madonluvut' ja 'karulta' käytetään kuvaamaan tilannetta.
Hallituksen ja kansalaisten välinen kuilu korostuu.
Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu kyselytutkimuksen tuloksiin, mutta sanavalinnat vahvistavat negatiivista sävyä.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa raportoidaan kyselytutkimuksen tulokset.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini34
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää kärjistävää ilmaisua 'kauden huonoin tulos'.
Ilmaisu 'kauden huonoin tulos' lataa otsikon negatiivisesti hallitusta kohtaan.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini48
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelua hallituksen ja kansalaisten välille, mutta se pysyy asiallisena.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli korostaa 'kansan ääntä' eli kyselytuloksia hallituksen toiminnan mittarina.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Hallitusta ei ole kuultu. Hallitus olisi voinut kommentoida tuloksia esimerkiksi viittaamalla hallitusohjelman pitkäjänteisiin tavoitteisiin.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot on erotettu kyselytulosten faktoista.
- JO 7: Lähteet ja tutkimusmenetelmät on avattu.
Heikkoudet
- JO 21: Hallituksen edustajaa ei ole kuultu vastaamaan kyselytuloksiin tai kritiikkiin.
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, kun hallitusta kritisoidaan.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu ulkopuoliseen kyselytutkimukseen, joten se on luonteeltaan referoiva.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi hallituksen epäonnistumisen narratiivia nostamalla esiin kyselytulosten negatiiviset luvut ja vertaamalla niitä suoraan edelliseen hallitukseen. Lukijalle välittyy kuva hallituksesta, joka on menettänyt kansalaisten luottamuksen, kun taas hallituksen omat perustelut tai vastanäkökulmat jäävät puuttumaan.
Herää kysymys, miksi vertailu Sanna Marinin hallitukseen on nostettu keskeiseksi osaksi uutista, vaikka hallitusten toimintaympäristöt ja tavoitteet eroavat merkittävästi toisistaan; tämä valinta korostaa nykyhallituksen heikkoa suoriutumista entisestään.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.4 Mini86
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli perustuu suoraan kyselytutkimuksen lukuihin, joten niiden ristiintarkistus on keskeistä.
Hyödylliset tilastoaiheet
- hallituksen suosio kyselytutkimuksissa
- poliittinen luottamus Suomessa
Suositellut lähteet
- Helsingin Sanomat
- Tilastokeskus
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →