Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Eurooppaa kuritti helleaalto – synkkä seuraus

Ilta-Sanomat Uutinen 21.7.2026
Pisteet
59
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
70
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.4 Mini68
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Pelko, Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää ilmastonmuutoksen välittömänä ja tappavana uhkana, joka konkretisoituu helleaaltojen aiheuttamana kuolleisuutena. Lukijalle välittyy kuva hallitsemattomasta ja kiihtyvästä kriisistä, jossa tilastot kuolemista toimivat pelon ja kiireen välineinä.

Uutinen Ilta-Sanomat Vilma Tyrylahti · 21.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee ilmiötä laajojen tilastojen ja järjestöjen raporttien kautta.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään alarmistinen ja keskittyy yksinomaan ilmastonmuutoksen negatiivisiin seurauksiin. Vaikka faktat ovat järjestöjen raportoimia, valikointi ja sanavalinnat ohjaavat lukijaa pelon suuntaan.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi tieteellisten ja kansainvälisten järjestöjen dataa. Vaikka kehystys on huolestunut, se ei aja selkeää puoluepoliittista agendaa, vaan keskittyy ilmastonmuutoksen seurauksiin.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Ilmastonmuutoksen aiheuttama välitön terveysuhka

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Tilastojen suhteuttaminen väestön ikääntymiseen tai muihin kuolleisuuteen vaikuttaviin tekijöihin puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, mikä osuus kuolleisuudesta on suoraan helteen syytä ja mikä muiden tekijöiden.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Pelottelu Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Pelko Huoli
Pelko

Kuolemantilastojen korostaminen luo turvattomuuden tunnetta.

Huoli

Huoli tulevaisuuden helteistä ja niiden vaikutuksista terveyteen.

Latautunut kieli

Sanojen kuten synkkä, korvensi ja karut käyttö dramatisoi tekstiä.

Liioittelu / korostus

Kuolemantilastojen toistuva nostaminen keskiöön.

Tunnevetoaminen on voimakasta, mutta se perustuu järjestöjen esittämiin lukuihin, mikä tekee siitä journalistisesti hyväksyttävää, joskin sävyltään ohjaavaa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 58/100, kärjistys 28

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja teksti vastaavat toisiaan. Otsikko: synkkä seuraus, teksti: 10 000 kuolemaa.

Klikkihoukutus: 58/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää dramatisoivaa kieltä houkutellakseen lukijan, vaikka itse uutinen on faktapohjainen.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana synkkä lataa otsikon negatiivisesti: Eurooppaa kuritti helleaalto – synkkä seuraus.

Kärjistys: 28/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini28
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei merkittävää vastakkainasettelua, vaikka aihe on vakava.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini0
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on yleinen uutisraportti ilmastonmuutoksen seurauksista, ei kohdistu yksittäiseen henkilöön tai tahoon.

5 JSN-arvio 70/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

70
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen nojaamalla kansainvälisiin järjestöihin.
  • JO 10: Lähteet (WHO, WMO, Reuters) on mainittu.
  • JO 10: Lähteet on ilmoitettu selkeästi.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikon synkkä-sana on tulkinnallinen, vaikka sisältö on faktapohjaista.
  • JO 12: Lähdekritiikki puuttuu; tilastoja ei suhteuteta laajempaan väestökehitykseen.
6 Omaperäisyys 30/100
30/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on perusraportointia kansainvälisistä uutistoimistoista ja järjestöjen tiedotteista.

7 Rivien välistä 3 rakenteista havaintoa
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että kuolleisuuden kasvu on suoraan ja yksiselitteisesti seurausta nimenomaan ilmaston lämpenemisestä. ”kuumuuden seurauksena kuollut yli 200 000 ihmistä”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Toimijuus on häivytetty passiiviin tai luonnonilmiöihin, jolloin vastuu ilmiön torjumisesta tai sopeutumisesta jää epäselväksi. ”kuumuus on aiheuttanut jo lähes 10 000 kuolemaa”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa vahvasti kansainvälisten järjestöjen (WHO, YK, WMO) lausuntoihin, mikä antaa uutiselle auktoriteettia. ”sanoo Maailman terveysjärjestö WHO:n Euroopan aluejohtaja”
Tunnelma Pelko, Huoli

Artikkeli kehystää ilmastonmuutoksen välittömänä ja tappavana uhkana, joka konkretisoituu helleaaltojen aiheuttamana kuolleisuutena. Lukijalle välittyy kuva hallitsemattomasta ja kiihtyvästä kriisistä, jossa tilastot kuolemista toimivat pelon ja kiireen välineinä.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Pelkoon vetoaminen Lieva

Kuolleisuustilastojen korostaminen ilman laajempaa kontekstia.

9 Tilastokytkos 80/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini71
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
80/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu lähes täysin tilastollisiin väittämiin kuolleisuudesta ja lämpötiloista, joiden tarkistaminen on olennaista.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Euroopan kuolleisuustilastot 2000-2024
  • Lämpötilojen nousu Euroopassa

Suositellut lähteet

  • WHO
  • Tilastokeskus
  • Eurostat
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen YK laajempi kuva → Katso kirjoittajan Vilma Tyrylahti muut analyysit →
YK Antti-Ilari Partanen WMO Ilmatieteen laitos Hans Henri P. Kluge WHO ympäristö
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Eurooppa lämpenee, ja seuraukset ovat [...177 sanaa...] ollut Ranskan lisäksi myös Espanjassa.

Sisältö haettu
13.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →