← Etusivu

Analyysi artikkelista: Pääkirjoitus: Stubb unohti, miten presidentin kuuluisi toimia

Iltalehti Pääkirjoitus 1.8.2025
Pisteet
48
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
65
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
60
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Paheksunta / viha Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Pääkirjoitus rakentaa kuvaa presidentti Stubbin epäonnistumisesta yhteistoiminnassa ja asettaa hänet vastuuseen hallituksen sisäisestä kitkasta. Lukijalle välittyy tulkinta, jossa presidentin ulkopoliittinen avaus nähdään ensisijaisesti poliittisena virheenä suhteessa pääministeriin, ei itsenäisenä kannanottona.

Pääkirjoitus Iltalehti Iltalehti yli 6 kk vanha Perttu Kauppinen · 1.8.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli tarkastelee presidentin ja pääministerin välistä suhdetta poliittisen yhteistyön näkökulmasta.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Pääkirjoitus on luonteeltaan mielipiteellinen ja ottaa selkeän kannan presidentin toimintaa vastaan. Yksipuolinen kehystys ja vastapuolen näkemyksen puuttuminen nostavat vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli kritisoi presidentin toimintatapaa suhteessa pääministeriin. Kyseessä on vallankäytön ja yhteistyön arviointi, jossa ei välity selkeä vasemmisto-oikeisto-ideologinen suunta, vaan pikemminkin hallinnollinen ja poliittinen kritiikki.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Presidentin toiminta on ollut yhteistyökyvytöntä ja pääministeriä vahingoittavaa.

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Presidentin näkökulmaa tai perusteluja toiminnalleen ei esitetä. — Lukija saa vain yhden osapuolen tulkinnan tapahtumista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Valikoiva näkökulma

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Paheksunta / viha
Paheksunta / viha

Kirjoittaja paheksuu presidentin toimintatapaa.

Latautunut kieli

Sanavalinnat kuten unohti ja törkkäsi luovat negatiivista mielikuvaa.

Konflikti- tai kriisikehys

Presidentin ja pääministerin välinen suhde kehystetään konfliktiksi.

Pääkirjoituksen genreen kuuluu mielipiteellisyys, mutta kielenkäyttö on tarkoituksellisen kärjistävää.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 40

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja ingressi vastaavat pääkirjoituksen väitettä presidentin toiminnan epäonnistumisesta.

Klikkihoukutus: 40/100

Otsikko käyttää provokatiivista väitettä herättääkseen huomiota.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana unohti viittaa suoraan epäonnistumiseen ja arvostelee presidentin toimintaa.

Kärjistys: 40/100

Artikkeli luo vastakkainasettelua presidentin ja pääministerin välille.

Populismi: 30/100

Artikkeli ei suoraan vetoa kansaan, mutta käyttää hallinnollista kritiikkiä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Presidentti Stubbia ei ole kuultu, vaikka häntä kritisoidaan suoraan.

5 JSN-arvio 60/100 · 2 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

60
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipide on selkeästi erotettu uutissisällöstä pääkirjoituksena.
  • JO 11: Pääkirjoitus on selkeästi merkitty mielipiteeksi.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, vaikka kohde on nimetty.
  • JO 21: Kohdetta ei ole kuultu.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen, mutta näkökulma on perinteinen pääkirjoitusanalyysi.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee pääministeri Petteri Orpon ja hallituksen asemaa, sillä presidentin toiminta esitetään yhteistyökyvyttömänä ja pääministeriä vahingoittavana.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että presidentin toiminta on ollut yhteistoimintavelvoitteen vastaista. ”Stubb unohti, miten presidentin kuuluisi toimia”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Stubbin toiminta kuvataan aktiivisena virheenä, joka aiheuttaa ongelmia pääministerille. ”törkkäsi pääministeri Petteri Orpon minibussin eteen”
Kuka saa äänen Kirjoittaja esittää oman tulkintansa presidentin toiminnasta ilman vastapuolen ääntä. ”Presidentti Alexander Stubb unohti hyvin nopeasti, mitä yhteistoiminnassa tekeminen oikein tarkoittaa”
Tunnelma Paheksunta / viha

Pääkirjoitus rakentaa kuvaa presidentti Stubbin epäonnistumisesta yhteistoiminnassa ja asettaa hänet vastuuseen hallituksen sisäisestä kitkasta. Lukijalle välittyy tulkinta, jossa presidentin ulkopoliittinen avaus nähdään ensisijaisesti poliittisena virheenä suhteessa pääministeriin, ei itsenäisenä kannanottona.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko pääkirjoituksen tavoitteena ensisijaisesti hallituksen ja presidentin välisten suhteiden jännitteiden korostaminen, mikä voi heikentää presidentin arvovaltaa ulkopoliittisena johtajana.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään vahvoja verbejä kuvaamaan presidentin toimintaa.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia Katso aiheen Alexander Stubb laajempi kuva Katso kirjoittajan Perttu Kauppinen muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka
  • Poliitikot
  • Puolueet
  • Suomen politiikka
  • Suomalaiset poliitikot

Tiedot tästä analyysistä

Presidentti Alexander Stubb ilmoitti haluavansa [...26 sanaa...] Kauppinen. perjantai 1.8.2025 klo 13:07

Sisältö haettu
2.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →