Analyysi artikkelista: Yle: Kansallisarkisto rajoitti Venäjä-aineistoihin pääsyä 7 977 vuodeksi – Tässä syy
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.6 Luna85
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli asettaa vastakkain Kansallisarkiston nykyisen johdon selitykset ja aiemman johdon sekä tutkijoiden näkemykset. Lukijalle välittyy kuva, että arkisto on rajoittanut aineistojen saatavuutta tavalla, joka on ristiriidassa alkuperäisten sopimusten kanssa, vaikka virallinen johto kiistääkin itsesensuurin.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on pääosin tasapainoinen, mutta se painottaa selvästi tutkijoiden ja entisen johdon näkemystä sopimusten sisällöstä. Nykyinen johto saa vastata, mutta artikkeli asettaa heidän selityksensä kyseenalaiseksi sopimusasiakirjojen avulla.
Artikkeli käsittelee hallinnollista ja tieteellistä kiistaa. Siinä ei ole selkeää ideologista suuntaa, vaan se toimii vahtikoiran roolissa arvioimalla julkisen laitoksen toiminnan läpinäkyvyyttä.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Tutkijoiden ja entisen johdon näkemys sopimusten rikkomisesta.
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Rajoitusten mahdolliset turvallisuuspoliittiset taustat jäävät mainitsematta. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi arkisto on päätynyt rajoituksiin, vaikka sopimukset sanoisivat muuta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli historiantutkimuksen vaikeutumisesta.
Epäilys Kansallisarkiston nykyisen johdon perusteluja kohtaan.
Tutkijoiden kertomukset vaikeuksista tuovat inhimillisen tason.
Asetelma nykyisen ja entisen johdon välillä.
Tunteisiin vetoaminen on maltillista ja palvelee jutun aihetta, eli tieteellisen tiedon saatavuuden turvaamista.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa jutun sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.6 Luna30
- Mistral Small25
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää numerolukua herättämään huomiota, mutta on asiallinen.
Otsikko on informatiivinen ja kuvaa jutun ytimen.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna15
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei merkittävää polarisaatiota, kyseessä on asiallinen hallinnollinen kiista.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna0
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistisia piirteitä.
4 Kuultiinko kohdetta
Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Päivi Happonen on haastateltu ja hän kiistää itsesensuurin.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 10: Alkuperäinen lähde (sopimusasiakirjat) on mainittu.
- JO 11: Mielipiteet ja faktat on eroteltu.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 21: Nykyisen johdon perusteluja olisi voinut avata syvällisemmin, jotta lukija ymmärtäisi rajoitusten mahdolliset taustasyyt.
6 Omaperäisyys
Juttu perustuu Ylen tekemään sopimusasiakirjojen läpikäyntiin ja haastatteluihin.
7 Rivien välistä
Artikkeli asettaa vastakkain Kansallisarkiston nykyisen johdon selitykset ja aiemman johdon sekä tutkijoiden näkemykset. Lukijalle välittyy kuva, että arkisto on rajoittanut aineistojen saatavuutta tavalla, joka on ristiriidassa alkuperäisten sopimusten kanssa, vaikka virallinen johto kiistääkin itsesensuurin.
Herää kysymys, onko Kansallisarkiston rajoitusten taustalla jokin julkilausumaton turvallisuuspoliittinen varovaisuus, jota haastateltu pääjohtaja ei halua tai voi avata, mikä selittäisi ristiriidan sopimustekstin ja käytännön välillä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →