← Etusivu

Analyysi artikkelista: Yle: Kansallisarkisto rajoitti Venäjä-aineistoihin pääsyä 7 977 vuodeksi – Tässä syy

Iltalehti Uutinen 6.9.2026
Pisteet
80
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
30
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.6 Luna35
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
85
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.6 Luna85
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli asettaa vastakkain Kansallisarkiston nykyisen johdon selitykset ja aiemman johdon sekä tutkijoiden näkemykset. Lukijalle välittyy kuva, että arkisto on rajoittanut aineistojen saatavuutta tavalla, joka on ristiriidassa alkuperäisten sopimusten kanssa, vaikka virallinen johto kiistääkin itsesensuurin.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Näkökulma painottaa historiantutkimuksen ja arkistolain vaatimuksia.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on pääosin tasapainoinen, mutta se painottaa selvästi tutkijoiden ja entisen johdon näkemystä sopimusten sisällöstä. Nykyinen johto saa vastata, mutta artikkeli asettaa heidän selityksensä kyseenalaiseksi sopimusasiakirjojen avulla.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee hallinnollista ja tieteellistä kiistaa. Siinä ei ole selkeää ideologista suuntaa, vaan se toimii vahtikoiran roolissa arvioimalla julkisen laitoksen toiminnan läpinäkyvyyttä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Tutkijoiden ja entisen johdon näkemys sopimusten rikkomisesta.

Kritisoidut tahot

Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Rajoitusten mahdolliset turvallisuuspoliittiset taustat jäävät mainitsematta. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi arkisto on päätynyt rajoituksiin, vaikka sopimukset sanoisivat muuta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Epäluottamus
Huoli

Huoli historiantutkimuksen vaikeutumisesta.

Epäluottamus

Epäilys Kansallisarkiston nykyisen johdon perusteluja kohtaan.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Tutkijoiden kertomukset vaikeuksista tuovat inhimillisen tason.

Konflikti- tai kriisikehys

Asetelma nykyisen ja entisen johdon välillä.

Tunteisiin vetoaminen on maltillista ja palvelee jutun aihetta, eli tieteellisen tiedon saatavuuden turvaamista.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 25/100, kärjistys 15

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä.

Klikkihoukutus: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.6 Luna30
  • Mistral Small25

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko käyttää numerolukua herättämään huomiota, mutta on asiallinen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on informatiivinen ja kuvaa jutun ytimen.

Kärjistys: 15/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.6 Luna15
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei merkittävää polarisaatiota, kyseessä on asiallinen hallinnollinen kiista.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.6 Luna0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei populistisia piirteitä.

4 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Päivi Happonen on haastateltu ja hän kiistää itsesensuurin.

5 JSN-arvio 85/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

85
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 10: Alkuperäinen lähde (sopimusasiakirjat) on mainittu.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on eroteltu.
  • JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.

Heikkoudet

  • JO 21: Nykyisen johdon perusteluja olisi voinut avata syvällisemmin, jotta lukija ymmärtäisi rajoitusten mahdolliset taustasyyt.
6 Omaperäisyys 70/100
70/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Juttu perustuu Ylen tekemään sopimusasiakirjojen läpikäyntiin ja haastatteluihin.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee tutkijoiden ja historiantutkimuksen intressiä, sillä se nostaa esiin ristiriidan Kansallisarkiston nykyisen käytännön ja alkuperäisten sopimusehtojen välillä.
Pelissä Historiallisen tiedon avoin saatavuus vs. arkiston turvallisuus- tai sopimustulkinnat. Juttu käsittelee pääosin edellistä, nostaen esiin tutkijoiden kokemat vaikeudet.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että sopimusteksti on ensisijainen totuus, johon nykyistä toimintaa tulee verrata. ”Ylen hankkimista sopimusasiakirjoista käy kuitenkin ilmi, että aineistojen tulisi olla vapaasti saatavilla etäyhteyksillä.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Kansallisarkiston nykyinen johto esitetään toimijana, joka on rajoittanut pääsyä, mutta päätöksen tarkat perusteet jäävät epäselviksi. ”Kansallisarkisto on rajoittanut mahdollisuutta tarkastella Venäjältä tuotuja historiallisia aineistoja”
Kuka saa äänen Artikkeli antaa äänen sekä nykyiselle pääjohtajalle että aiemmalle johdolle ja tutkijoille, mutta sopimusasiakirjojen ja tutkijoiden näkökulma saa enemmän painoarvoa. ”Samaa sanovat myös Kansallisarkiston entinen pääjohtaja Jussi Nuorteva ja sopimusneuvotteluihin aikoinaan osallistunut historian professori Dmitri Frolov.”
Tunnelma Huoli, Epäluottamus

Artikkeli asettaa vastakkain Kansallisarkiston nykyisen johdon selitykset ja aiemman johdon sekä tutkijoiden näkemykset. Lukijalle välittyy kuva, että arkisto on rajoittanut aineistojen saatavuutta tavalla, joka on ristiriidassa alkuperäisten sopimusten kanssa, vaikka virallinen johto kiistääkin itsesensuurin.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko Kansallisarkiston rajoitusten taustalla jokin julkilausumaton turvallisuuspoliittinen varovaisuus, jota haastateltu pääjohtaja ei halua tai voi avata, mikä selittäisi ristiriidan sopimustekstin ja käytännön välillä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia Katso aiheen kotimaa laajempi kuva Katso kirjoittajan Oula Airiola muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka
  • Media (Viestintä)
  • Yrityksen johtaminen
  • Työelämä
  • Korkeakoulu

Tiedot tästä analyysistä

Ylen näkemien sopimusten mukaan Venäjältä [...163 sanaa...] tietoaineistojen tutkimusta ja muuta käyttöä”.

Sisältö haettu
7.9.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →