Analyysi artikkelista: Emilia Kujalan kolumni: Sinä et ole mitä ajattelet
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini22
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.4 Mini84
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi ajatusta, että ihmisen omat ajatukset voivat olla epäluotettavia tai haitallisia, ja ehdottaa psykologista etäisyyden ottamista niihin. Kirjoittaja markkinoi omaa 'mielen medialukutaito' -konseptiaan ratkaisuna sisäiseen kärsimykseen, mikä siirtää vastuuta hyvinvoinnista yksilön omalle mielen hallinnalle.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuKolumni on genrelleen tyypillisesti subjektiivinen. Vinouma on matala, koska teksti ei pyri vaikuttamaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, vaan tarjoaa näkökulmaa henkilökohtaiseen hyvinvointiin.
Teksti on psykologinen ja filosofinen pohdinta, jolla ei ole poliittista agendaa tai ideologista suuntaa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Yksilön vastuu oman mielen hallinnasta
- Ajatusten ja minän erottaminen
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Kirjoittaja pyrkii asialliseen, käytännönläheiseen sävyyn psykoterapeuttisesta näkökulmasta.
Huoli ihmisen sisäisestä kärsimyksestä ja ajatusten aiheuttamasta pahoinvoinnista.
Kirjoittaja käyttää omaa kokemustaan esiintymisjännityksestä havainnollistamaan ajatusten epäluotettavuutta.
Tunnevetoaminen on perusteltua kolumnin genressä, jossa kirjoittaja jakaa henkilökohtaisia oivalluksia.
2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko 'Sinä et ole mitä ajattelet' vastaa hyvin tekstin ydinsanomaa.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on hieman provokatiivinen, mutta vastaa kolumnin sisältöä.
Otsikko on filosofinen eikä sisällä latautuneita termejä.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini8
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Teksti ei sisällä vastakkainasettelua.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.4 Mini2
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Tekstissä ei ole kansa-eliitti-asetelmaa.
3 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Ei nimettyä kohdetta, jota kritisoitaisiin.
4 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — teksti on selkeästi merkitty kolumniksi.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
5 Omaperäisyys
Aihe on psykologiassa tunnettu (esim. hyväksymis- ja omistautumisterapia), mutta kirjoittaja tuo siihen oman 'mielen medialukutaito' -käsitteensä.
6 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi ajatusta, että ihmisen omat ajatukset voivat olla epäluotettavia tai haitallisia, ja ehdottaa psykologista etäisyyden ottamista niihin. Kirjoittaja markkinoi omaa 'mielen medialukutaito' -konseptiaan ratkaisuna sisäiseen kärsimykseen, mikä siirtää vastuuta hyvinvoinnista yksilön omalle mielen hallinnalle.
Herää kysymys, onko 'mielen medialukutaito' -termin käyttö tietoinen brändäysyritys, jolla kirjoittaja pyrkii luomaan uuden psykologisen viitekehyksen omalle asiantuntijatyölleen.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
7 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →