Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Viljelen, siis olen ympäristölle haitaksi

Maaseudun Tulevaisuus Mielipidekirjoitus 10.6.2026
Pisteet
34
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
85
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini78
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
38
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.4 Mini38
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Turhautuminen / pettymys Kehystys Oikea Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Kirjoittaja rakentaa vastakkainasettelun 'savisormisen' viljelijän ja 'ruutujen takana' elävän kaupunkilaisen välille. Lukijalle välittyy kuva, jossa maatalouden ympäristövaikutuksia kritisoivat tahot eivät ymmärrä ruoantuotannon realiteetteja, ja tukien kritiikki nähdään populistisena mielikuvapelinä, ei legitiiminä ympäristökeskusteluna.

Mielipidekirjoitus Maaseudun Tulevaisuus Mauri Kurppa · 10.6.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansalainen

Artikkeli on kirjoitettu maanviljelijän näkökulmasta, joka kokee itsensä ja ammattikuntansa väärinymmärretyksi.

85
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on yksipuolinen kolumni, joka käyttää latautunutta kieltä ja rakentaa voimakkaan me-vs-he-asetelman. Vastakkaisia näkökulmia ei kuulla, ja kritiikki kuitataan mielikuvapelinä, mikä nostaa vinoumapisteet korkealle.

Poliittinen kehystys Oikea

Kirjoittaja puolustaa maataloustukia ja kritisoi ympäristöperusteista sääntelyä/kritiikkiä, mikä on tyypillistä maatalousvaltaiselle oikeistolaiselle tai konservatiiviselle arvomaailmalle. Teksti vastustaa 'eliitin' (säätiöt, kaupunkilaiset) harjoittamaa politiikkaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Maataloustukien välttämättömyys
  • Maatalouden ympäristökritiikin epäasiallisuus

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

  • Maanviljelijät

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Maataloustukien ympäristövaikutuksia koskevat tutkimusperusteet puuttuvat. — Lukija ei saa tietoa siitä, miksi tukia kritisoidaan, vaan saa vain kuvan, että kritiikki on perusteetonta.
  • Todistusaineisto Konkreettiset luvut tai esimerkit maatalouden ympäristötoimista puuttuvat. — Väitteet jäävät yleiselle tasolle ilman faktapohjaa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 4 tekniikkaa, 5 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Polarisaatio Latautunut kieli Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Turhautuminen / pettymys Yhteenkuuluvuus
Turhautuminen / pettymys

Kirjoittaja ilmaisee turhautumista maatalouden väärinymmärryksestä.

Yhteenkuuluvuus

Vetoaa maanviljelijöiden yhteiseen kokemukseen ja työn arvoon.

Latautunut kieli

Käyttää termejä kuten 'mediasirkus' ja 'mielikuvabisnes'.

Polarisaatio (me-vs-he)

Rakentaa vastakkainasettelun 'savisormisten' viljelijöiden ja 'ruutujen takana' elävien välille.

Ironia tai sarkasmi

Käyttää ironiaa kuvaamaan kaupunkilaisten vieraantuneisuutta.

Tunnevetoaminen on kolumnille tyypillistä, mutta se on tässä tapauksessa manipuloivaa, koska se pyrkii mitätöimään vastapuolen argumentit leimaamalla ne vieraantuneiksi.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 60/100, kärjistys 84

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa kolumnin sisältöä, jossa kirjoittaja pohtii omaa rooliaan ympäristökeskustelussa.

Klikkihoukutus: 60/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini72
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on provokatiivinen ja käyttää kärjistystä, mutta kuvaa kirjoittajan omaa näkökulmaa. Sitaatti: 'Viljelen, siis olen ympäristölle haitaksi'

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko käyttää ironista sävyä ja latautunutta ilmaisua 'ympäristölle haitaksi' korostaakseen viljelijän kokemaa epäoikeudenmukaisuutta.

Kärjistys: 84/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.4 Mini84
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli rakentaa selkeän 'me vastaan he' -asetelman. Sitaatti: 'Ehkäpä jokaiseen Wolt-tilaukseen pitäisikin laittaa mukaan aito savipaakku, jotta mielikuviensa keskellä elävä ihminen kerrankin näkisi, mistä se ruoka todellisuudessa hänenkin pöytäänsä tulee.'

Populismi: 75/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli käyttää kansa-eliitti-asetelmaa, jossa 'tavallinen viljelijä' vastustaa 'eliitin' (säätiöt/kaupunkilaiset) mielikuvapolitiikkaa. Sitaatti: 'Nykyisellä mielikuvien piirtämisellä ostetaan kyllä helposti ääniä ihmisiltä, jotka elävät ruutujen takana'.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kalevi Sorsa -säätiötä kritisoidaan, mutta sille ei ole annettu mahdollisuutta vastata.

5 JSN-arvio 38/100 · 3 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

38
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Heikko

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

Ei havaittuja vahvuuksia.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, kritiikin kohdetta ei ole kuultu.
  • JO 11: Toimittajan/kirjoittajan kanta on niin hallitseva, että se peittää mahdolliset faktat.
  • JO 21: Kritiikin kohteena olevaa säätiötä ei ole kuultu.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on perinteinen maaseudun ja kaupungin välinen vastakkainasettelu, mutta kirjoittajan henkilökohtainen ote tuo siihen subjektiivista väriä.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee maataloustuottajia ja heidän etujärjestöjään: se asettaa viljelijät 'käytännön työn' tekijöiksi ja kaupunkilaisen 'mielikuvabisneksen' edustajiksi, mikä tekee maataloustukien kritiikistä vieraantunutta ja epäasiallista.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että maataloustukien kritiikki on lähtökohtaisesti vieraantunutta ja perustuu vain mielikuviin, ei faktoihin. ”Nykyisellä mielikuvien piirtämisellä ostetaan kyllä helposti ääniä ihmisiltä, jotka elävät ruutujen takana”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Maataloustukien ympäristöhaittoja kritisoivien tahojen toimijuus häivytetään 'mediasirkukseksi' ja 'mielikuvabisnekseksi', jolloin kritiikin sisältöä ei tarvitse käsitellä. ”mediasirkus kuitenkin osoittaa, miten huonosti maatalouden todellisuutta ymmärretään”
Kuka saa äänen Artikkeli antaa äänen vain maanviljelijälle itselleen, kun taas kritiikin esittäjät (Kalevi Sorsa -säätiö) jäävät vain maininnaksi ilman puheenvuoroa. ”maanviljelijät tempautuivat mukaan tähän samaan keskusteluun Kalevi Sorsa -säätiön raportin myötä”
Tunnelma Turhautuminen / pettymys

Kirjoittaja rakentaa vastakkainasettelun 'savisormisen' viljelijän ja 'ruutujen takana' elävän kaupunkilaisen välille. Lukijalle välittyy kuva, jossa maatalouden ympäristövaikutuksia kritisoivat tahot eivät ymmärrä ruoantuotannon realiteetteja, ja tukien kritiikki nähdään populistisena mielikuvapelinä, ei legitiiminä ympäristökeskusteluna.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi kirjoittaja valitsee ironisen ja hieman halveksivan sävyn kaupunkilaiskuluttajia kohtaan; se saattaa vahvistaa maaseudun ja kaupungin välistä polarisaatiota sen sijaan, että se edistäisi keskustelua maatalouden ympäristövaikutuksista.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 2 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Kohtalainen

Käyttää vahvasti leimaavia termejä kritiikin kohteista.

Syntipukkiajattelu Lieva

Kaupunkilaiset ja säätiöt esitetään syyllisinä maatalouden vaikeuksiin.

9 Tilastokytkos 40/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini52
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
40/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli viittaa 77 prosentin haitallisuusarvioon, jonka paikkansapitävyyttä ja kontekstia voisi arvioida tilastollisen datan avulla.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • maataloustukien ympäristövaikutukset
  • maatalouden hiilijalanjälki

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • THL
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Maaseudun Tulevaisuus kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Loimaa laajempi kuva → Katso kirjoittajan Mauri Kurppa muut analyysit →
Loimaa Kalevi Sorsa -säätiö työelämä politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Mediasirkus osoittaa, miten huonosti maatalouden [...186 sanaa...] entistä negatiivisempi. Mauri Kurppa Loimaa

Sisältö haettu
6.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →