Analyysi artikkelista: Turun ja Jyväskylän yliopistot valittavat hallinto-oikeuteen ministeri Rydmanin torppaaman tutkimusrahoituksen takia
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna55
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.6 Luna65
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli raportoi yliopistojen ja ministeriön välisestä oikeudellisesta kiistasta. Lukijalle välittyy kuva hallinnon ja yliopistojen välisestä luottamuspulasta, jossa keskiössä on kysymys siitä, voiko ministeri sivuuttaa asiantuntija-arviot rahoituspäätöksissä.
Asiallinen uutinen yliopistojen ja ministeriön välisestä oikeudellisesta konfliktista, mutta ministeriön näkökulma jää puuttumaan.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on asiallinen, mutta painottuu vahvasti yliopistojen näkökulmaan. Ministeri Rydmanin tai ministeriön perusteluja päätökselle ei ole haastateltu, mikä tekee uutisesta yksipuolisen.
Artikkeli raportoi vallankäytön valvontaan liittyvästä konfliktista. Vaikka se painottaa yliopistojen näkökulmaa, kyseessä on vahtikoira-journalismiin kuuluva aihe, eikä jutussa ole selkeää ideologista kehystä.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Yliopistojen näkemys päätöksen poikkeuksellisuudesta
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Ministeriön tai ministeri Rydmanin perustelut rahoituspäätöksille puuttuvat. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa kiistan syistä, vaan ainoastaan yliopistojen näkemyksen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Yliopistojen rehtorien turhautuminen asiantuntijavallan sivuuttamisesta.
Juttu rakentuu yliopistojen ja ministerin välisen oikeudellisen konfliktin ympärille.
Tunnevetoaminen on maltillista ja kytkeytyy suoraan rehtorien lausuntoihin, jotka kuvaavat tilannetta poikkeukselliseksi.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen.
Otsikko kuvaa tapahtumien kulkua neutraalisti: 'Turun ja Jyväskylän yliopistot valittavat hallinto-oikeuteen'.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small45
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli kuvaa hallinnon ja yliopistojen välistä jännitettä, mutta ei demonisoi osapuolia.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei merkittävää populistista rakennetta; kyseessä on hallinnollinen kiista.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Ministeri Wille Rydmania ei ole kuultu, vaikka häntä kritisoidaan päätöksenteosta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tapahtumien kulusta.
- JO 11: Mielipiteet (rehtorien arviot) on selkeästi erotettu faktoista.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; ministeri Rydmanin näkemystä päätöksen perusteista ei ole pyydetty.
6 Omaperäisyys
Uutinen perustuu rehtorien antamiin lausuntoihin, mikä on perinteistä uutisointia.
7 Rivien välistä
Artikkeli raportoi yliopistojen ja ministeriön välisestä oikeudellisesta kiistasta. Lukijalle välittyy kuva hallinnon ja yliopistojen välisestä luottamuspulasta, jossa keskiössä on kysymys siitä, voiko ministeri sivuuttaa asiantuntija-arviot rahoituspäätöksissä.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →