Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Tutkija: Tämän takia Venäjä hyökkää nyt niin kovin sanoin Suomea vastaan

Ilta-Sanomat Uutinen 24.9.2025
Pisteet
72
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
25
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
72
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.4 Mini72
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi Venäjän vihamielisen retoriikan osana laajempaa, pitkäkestoista vaikuttamispyrkimystä. Lukijalle välittyy kuva, jossa Venäjän uhkailu on pikemminkin merkki sen omasta epätoivosta ja strategisesta pelistä kuin Suomeen kohdistuvasta välittömästä sotilaallisesta vaarasta.

Uutinen Ilta-Sanomat Pasi Lapinkangas , Noora Knapp · 24.9.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli rakentuu tutkijoiden ja asiantuntijoiden analyysin ympärille.

25
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen ja perustuu asiantuntijalausuntoihin. Vinouma on lievä ja johtuu lähinnä siitä, että Venäjän toimia tarkastellaan yksinomaan Suomen turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli edustaa valtavirran turvallisuuspoliittista näkemystä. Se ei aja ideologista agendaa, vaan raportoi Venäjän vaikuttamispyrkimyksistä asiantuntijoiden välityksellä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Venäjän toimien tehottomuus Suomessa
  • Nato-jäsenyyden ja Ukrainan tuen oikeutus

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Venäjän sisäpoliittisen tilanteen laajemmat syyt vaikuttamispyrkimyksille jäävät pintapuolisiksi. — Lukija saa kuvan vain ulkoisesta uhasta ilman syvempää ymmärrystä Venäjän sisäisistä motiiveista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Asiantuntijoiden valikoiva käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Huoli Venäjän uhkaavasta retoriikasta.

Realismi

Asiallinen sävy, joka vetoaa järkeen ja turvallisuuspoliittisiin realiteetteihin.

Konflikti- tai kriisikehys

Venäjän ja Suomen välinen jännite on jutun keskiössä.

Latautunut kieli

Termit kuten 'mustamaalaaminen' ja 'kiilan lyöminen' kuvaavat Venäjän toimia.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu asiantuntijoiden analyysiin, ei pelkkään tunteella ratsastamiseen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 35/100, kärjistys 30

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä, jossa tutkijat analysoivat Venäjän toimia.

Klikkihoukutus: 35/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini34
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko lupaa selitystä Venäjän toimille, mikä on tyypillinen uutisotsikon houkutin.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'hyökkää' lataa otsikon aggressiivisella sävyllä.

Kärjistys: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini28
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli raportoi jännitteestä neutraalisti, vaikka aihe on polarisoiva.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistisia piirteitä; artikkeli nojaa akateemiseen ja asiantuntijavetoiseen analyysiin.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän viranomaisia on mainittu, mutta heidän näkemyksiään ei ole pyydetty tai esitetty, mikä on odotettavissa tämän tyyppisessä turvallisuuspoliittisessa analyysissä.

5 JSN-arvio 72/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

72
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen asiantuntijoita käyttämällä.
  • JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-analyysit on erotettu uutisoinnista.

Heikkoudet

  • JO 21: Venäjän hallinnon edustajia ei ole kuultu samassa yhteydessä, vaikka heitä kritisoidaan voimakkaasti (vaikka kyseessä on poliittinen arviointi).
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen, mutta käsittelytapa noudattaa vakiintunutta turvallisuuspoliittista uutisointia.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa: Venäjän toiminta esitetään johdonmukaisena, mutta tehottomana uhkana, mikä vahvistaa Nato-jäsenyyden ja Ukrainan tuen oikeutusta.
Pelissä Suomen turvallisuuspoliittinen linja vs. Venäjän pyrkimys horjuttaa sitä. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, painottaen Suomen Nato-jäsenyyden ja Ukrainan tuen vankkaa kannatusta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Venäjän tavoitteet ovat luonteeltaan strategisia ja manipuloivia, eikä kyseenalaista tätä tulkintaa. ”Venäjän hallinnossa on meneillään koordinoitu tiedotuskampanja”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Venäjän toimijuus korostetaan aktiivisena, kun taas Suomen hallinnon rooli on reaktiivinen. ”Venäjä on rummuttanut sitä maatamme kohtaan jo vuosikausia”
Kuka saa äänen Asiantuntijat (Kangaspuro, Lavikainen) saavat äänen, kun taas Venäjän edustajien lausunnot referoidaan osana propagandakampanjaa. ”Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikaisen mukaan Venäjän lausunnoista näkyvämpiä tekee nyt se”
Tunnelma Huoli, Realismi

Artikkeli normalisoi Venäjän vihamielisen retoriikan osana laajempaa, pitkäkestoista vaikuttamispyrkimystä. Lukijalle välittyy kuva, jossa Venäjän uhkailu on pikemminkin merkki sen omasta epätoivosta ja strategisesta pelistä kuin Suomeen kohdistuvasta välittömästä sotilaallisesta vaarasta.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli korostaa toistuvasti, ettei Venäjän propaganda ole purrut suomalaisiin — tämä voi olla tietoinen valinta lieventää lukijan mahdollista huolta turvallisuustilanteesta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Auktoriteettiin vetoaminen Lieva

Artikkeli nojaa vahvasti tutkijoiden (Kangaspuro, Lavikainen) lausuntoihin.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Ulkomaat laajempi kuva → Katso kirjoittajan Pasi Lapinkangas muut analyysit →
Ulkomaat Suomi Vladimir Putin Venäjä Sergei Ivanov Ukraina Sergei Lavrov Alexander Stubb Institute of the Study of War Markku Kangaspuro Jyri Lavikainen politiikka Sinikukka Saari
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Venäjällä näyttäisi olevan meneillään laaja [...1152 sanaa...] Lavikainen ja Saari arvioivat tuolloin.

Sisältö haettu
23.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →