Analyysi artikkelista: Superministeriön virkamies paljasti oikean karvansa
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini28
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite90
- GPT-5.4 Mini84
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkelikokonaisuus normalisoi korkean virkamiehen julkisen esiintymisen osana modernia vallankäyttöä, mutta jättää rivien väliin kysymyksen siitä, onko virkamiehen 'ideologinen neutraalius' enää uskottava rooli. Lukijalle välittyy kuva, jossa virkamies on muuttunut passiivisesta valmistelijasta aktiiviseksi poliittiseksi toimijaksi, jonka julkisuusstrategia on osa laajempaa vallankäyttöä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on tasapainoinen, koska se antaa tilaa neljälle eri tavalla ajattelevalle kirjoittajalle. Vaikka aihe on poliittinen, kirjoittajien erilaiset taustat neutraloivat yksipuolisen vinouman.
Kirjoittajien joukossa on hyvin erilaisia poliittisia taustoja (esim. Timo Soini vs. Anu Koivunen), mikä estää yhden ideologisen suunnan dominoinnin. Artikkelikokonaisuus keskittyy vallankäytön mekanismien analyysiin, ei tietyn puolueen ajamiseen.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Virkamiehen julkisuus on osa vallankäyttöä
- Virkamiehen on oltava poliittisesti neutraali
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Kriittinen suhtautuminen virkamiehen väitettyyn neutraaliuteen.
Analyyttinen ote vallan ja median suhteeseen.
Timo Soinin teksti käyttää ironisia ilmauksia kuvatessaan virkamiesluokkaa.
Niemelän haastattelua käsitellään 'kohuna' ja 'läpivalaisuna'.
Tunnevetoaminen on maltillista ja palvelee kolumnistien tyyliä. Se ei ole manipuloivaa, vaan osa asiantuntijakeskustelua.
2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko viittaa virkamiehen paljastumiseen, ja tekstit käsittelevät juuri tätä ilmiötä.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini63
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko viittaa paljastukseen, mutta sisältö on analyyttinen keskustelu.
Otsikko käyttää ilmaisua 'oikean karvansa', joka implikoi aiemman julkisuuskuvan olleen valheellinen.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini42
- Mistral Small45
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli käsittelee vastakkainasettelua, mutta ei itse polarisoi lukijaa.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Timo Soinin tekstissä on populistisia sävyjä (esim. 'takametsistä', 'juntit'), mutta kokonaisuus pysyy analyyttisena.
3 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on analyysikokonaisuus, jossa ei ole yhtä kritiikin kohdetta, vaan se käsittelee julkista keskustelua.
4 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet on erotettu selvästi kirjoittajien nimien ja otsikoiden avulla.
- JO 7: Artikkelissa käytetään useita eri näkökulmia saman ilmiön tarkasteluun.
- JO 11: Selkeä erottelu mielipiteiden ja faktojen välillä.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
5 Omaperäisyys
Aihe on ajankohtainen ja käsittelytapa (neljä eri näkökulmaa) on journalistisesti laadukas.
6 Rivien välistä
Artikkelikokonaisuus normalisoi korkean virkamiehen julkisen esiintymisen osana modernia vallankäyttöä, mutta jättää rivien väliin kysymyksen siitä, onko virkamiehen 'ideologinen neutraalius' enää uskottava rooli. Lukijalle välittyy kuva, jossa virkamies on muuttunut passiivisesta valmistelijasta aktiiviseksi poliittiseksi toimijaksi, jonka julkisuusstrategia on osa laajempaa vallankäyttöä.
Herää kysymys, onko artikkelikokonaisuuden tarkoituksena siirtää huomio itse budjettipäällikön sanomasta (talouspolitiikan sisältö) keskusteluun median ja virkamiehen välisestä 'pelistä', mikä saattaa hämärtää varsinaisen poliittisen sisällön merkitystä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
7 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →