← Etusivu

Analyysi artikkelista: Itämeri | Revontulia vai sittenkin levää – kuvat paljastavat Itämeren tilan

Helsingin Sanomat Uutinen 17.6.2026
Pisteet
60
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
58
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini58
  • Grok 4.360

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
68
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini68
  • Grok 4.355

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Uteliaisuus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli käyttää visuaalista vastakkainasettelua luonnon kauneuden ja ihmisen aiheuttaman tuhon välillä. Lukijalle välittyy viesti, että Itämeren ekosysteemi on vakavassa vaarassa, vaikka pintapuolisesti meri saattaa näyttää elinvoimaiselta.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli tarkastelee aihetta visuaalisuuden ja tunteen kautta, korostaen ihmisen vaikutusta luontoon.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
58
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään vahvasti ympäristömyönteinen ja käyttää latautunutta kieltä (esim. ruma todellisuus, aavemainen). Koska kyseessä on lyhyt teksti, tasapainoisen näkökulman puuttuminen on odotettavissa, mutta se nostaa vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee ympäristöaihetta, joka on yleisesti hyväksytty tavoite. Lukijan ajatus taipuu ympäristön suojelun tarpeellisuuteen, mutta se ei edusta selkeää poliittista vasemmisto-oikeisto-jakoa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Ympäristönsuojelullinen näkökulma

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus Itämeren tilasta ja mahdollisista ratkaisuista puuttuu. — Lukija saa vain tunneperäisen kuvan tilanteesta ilman tietoa siitä, mitä asialle on tehtävissä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Uteliaisuus
Huoli

Huoli Itämeren tilasta ja luontokadosta.

Uteliaisuus

Otsikon vertaus revontuliin herättää mielenkiinnon.

Latautunut kieli

Sanavalinnat kuten aavemainen ja ruma todellisuus luovat vahvan tunnelman.

Tunnelman / paikan päältä -kuvaus

Vihreän aaltoilun ja haamuverkon kuvaus elävöittää tekstiä.

Tunnevetoaminen on tyypillistä ympäristöaiheisille artikkeleille, joissa pyritään herättämään lukijan empatia luontoa kohtaan.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 25/100, kärjistys 18

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja ingressi vastaavat artikkelin sisältöä, joka käsittelee Itämeren tilaa kuvien kautta.

Klikkihoukutus: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini22
  • Grok 4.335

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää uteliaisuutta herättävää vertausta revontuliin, mutta paljastaa aiheen heti perään.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaileva: Revontulia vai sittenkin levää – kuvat paljastavat Itämeren tilan.

Kärjistys: 18/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini18
  • Grok 4.320

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä merkittävää vastakkainasettelua, vaan keskittyy ympäristöhuoleen.

Populismi: 2/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini2
  • Grok 4.35

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei kritisoi yksittäistä nimettyä tahoa, vaan käsittelee yleistä ilmiötä.

5 JSN-arvio 68/100 · 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

68
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

Ei havaittuja vahvuuksia.

Heikkoudet

  • JO 11: Uutismuotoon naamioitu tunnelmointi sekoittaa havainnon ja tulkinnan.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on perinteinen, mutta visuaalinen lähestymistapa revontulivertauksineen on tuore.

7 Rivien välistä 3 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee ympäristöjärjestöjä ja luonnonsuojelua edistäviä tahoja, sillä se käyttää esteettistä kontrastia herättääkseen huolta Itämeren tilasta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa lukijan hyväksyvän, että Itämeren tila on yksiselitteisesti huono ja ihmisen aiheuttama. ”Kauniit kuvat paljastavat ruman todellisuuden: luontokadon Itämeressä.”
Tunnelma Huoli, Uteliaisuus

Artikkeli käyttää visuaalista vastakkainasettelua luonnon kauneuden ja ihmisen aiheuttaman tuhon välillä. Lukijalle välittyy viesti, että Itämeren ekosysteemi on vakavassa vaarassa, vaikka pintapuolisesti meri saattaa näyttää elinvoimaiselta.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin tarkoitus toimia enemmän visuaalisena herättelynä kuin uutistapahtumana, sillä ingressi ja leipäteksti keskittyvät vahvasti tunteisiin ja mielikuviin.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään vahvoja adjektiiveja luomaan negatiivinen mielikuva ihmisen vaikutuksesta.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen ympäristö laajempi kuva Katso kirjoittajan Piia Elonen muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Alueet

Tiedot tästä analyysistä

Ihmisen vaikutus näkyy matalassa Itämeressä [...24 sanaa...] paljastavat ruman todellisuuden: luontokadon Itämeressä.

Sisältö haettu
17.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →