Helsingin Sanomat

← Etusivu

Analyysi artikkelista: HS-haastattelu | Poliisiylijohtaja Koskimäki viime aikojen videoista: Eivät näytä onnistumisilta

Helsingin Sanomat Haastattelu 19.8.2026

Pisteet

Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.

Vinouma

Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.

JSN-laatu

Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Luottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää poliisin toiminnan kyseenalaiset videot yksittäisiksi virheiksi, joista otetaan opiksi. Lukijalle välittyy kuva hallitusta ja vastuullisesta viranomaisesta, joka pyrkii aktiivisesti korjaamaan toimintatapojaan.

Haastattelu Helsingin Sanomat HS-tilaajille Jukka Harju · 19.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli on rakennettu poliisiylijohtajan haastattelun ympärille.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen

/100

Kohtalainen vinouma

Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli painottaa poliisin omaa selitystä ja oppimisprosessia, mikä on tyypillistä viranomaisviestinnälle. Koska kyseessä on haastattelu, tämä on genren mukaista, mutta se jättää kriittisen etäisyyden puuttumaan.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee viranomaistoimintaa ja sen valvontaa. Se ei edusta selkeää ideologista suuntaa, vaan toimii vahtikoiran roolissa raportoimalla poliisin vastauksista kritiikkiin.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

Poliisin johdon näkemys
Oppiminen virheistä

Puolustetut tahot

Poliisi

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta

Vastakkainen näkökulma Videoiden kohteena olleiden henkilöiden näkökulma puuttuu. — Lukija saa vain toisen osapuolen version tapahtumista.

2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Luottamus

Pyrkimys palauttaa luottamus poliisin toimintaan.

Positiivinen kehystys

Korostetaan oppimista ja tulevaa toimintaa.

Tunnevetoaminen on hillittyä ja keskittyy viranomaisen luotettavuuden vahvistamiseen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstiä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen mutta hieman pehmentävä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko raportoi poliisiylijohtajan näkemyksen neutraalisti.

Kärjistys: 10/100

Ei merkittävää vastakkainasettelua.

Populismi: 10/100

Ei populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Videoiden kohteena olleet henkilöt eivät ole saaneet ääntään kuuluviin.

5 JSN-arvio 70/100 · 1 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

/100 JSN-vaatimustenmukaisuus

Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

JO 7: Pyrkimys tiedonvälitykseen haastattelemalla poliisiylijohtajaa.

Heikkoudet

JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, sillä videoiden kohteena olleita henkilöitä ei ole haastateltu.

6 Omaperäisyys 40/100

40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Haastattelu on tavanomainen reagointi uutisaiheisiin.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa

Kenen etua ajaa? Poliisin johtoa, sillä artikkeli antaa viranomaiselle mahdollisuuden selittää toimintaansa ja korostaa oppimista virheistä.

Pelissä Poliisin toiminnan laillisuus vs. viranomaisen uskottavuus. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, poliisin näkökulmasta.

Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että poliisin toiminta on pohjimmiltaan oikeaa ja virheet ovat poikkeuksia, joista voidaan oppia. ”virheistä otetaan opiksi”

Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliisin toiminta kuvataan passiivisesti tai virheenä, jolloin yksittäisten poliisien vastuu hämärtyy. ”poliisin toiminta näyttää videoiden perusteella kyseenalaiselta”

Kuka saa äänen Poliisiylijohtaja saa äänen selittää tilannetta, kun taas videoiden kohteena olleet kansalaiset jäävät vain puheenaiheiksi. ”Poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki vastaa kysymyksiin”

Tunnelma Luottamus

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko haastattelun tarkoituksena vaimentaa poliisiin kohdistuvaa kritiikkiä ennen syyttäjän tutkinnan tuloksia.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen

Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Ilkka Koskimäki laajempi kuva → Katso kirjoittajan Jukka Harju muut analyysit →

Ilkka Koskimäki Helsingin Sanomat kotimaa Jukka Harju

Lähteen asiasanat — median oma luokitus

Tiedot tästä analyysistä

Poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäen mukaan virheistä [...47 sanaa...] liikennevalvontatehtävissä olleen siviilipoliisiauton oven Tampereella.

Sisältö haettu: 19.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →