Analyysi artikkelista: Tilastokeskus: Pienituloisten osuus Suomessa kasvoi
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite100
- GPT-5.4 Mini96
- Mistral Small98
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli raportoi tuloerojen kasvusta ja pienituloisten määrän lisääntymisestä neutraalisti Tilastokeskuksen datan pohjalta. Lukijalle välittyy kuva taloudellisen eriarvoisuuden syvenemisestä, jossa erityisesti yhden aikuisen lapsiperheet ja ulkomaalaistaustaiset ovat yliedustettuina pienituloisten joukossa.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on neutraali ja perustuu suoraan viralliseen tilastotietoon. Siinä ei ole havaittavissa pyrkimystä ohjata lukijan mielipidettä, vaan se esittää luvut sellaisenaan.
Artikkeli on puhtaasti tilastollinen raportti. Siinä ei ole ideologista kehystä, vaan se keskittyy välittämään Tilastokeskuksen julkaiseman datan.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Tilastollinen kehitys tuloeroissa
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli vetoaa lukijan järkeen esittämällä tilastollisia faktoja taloudellisesta tilanteesta.
Artikkeli ei käytä tunnevetoamisia, vaan pysyy asiallisessa ja toteavassa raportointityylissä.
2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa täysin artikkelin sisältöä: "Tilastokeskus: Pienituloisten osuus Suomessa kasvoi".
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini3
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on suora ja informatiivinen tiivistelmä artikkelin pääaiheesta: "Tilastokeskus: Pienituloisten osuus Suomessa kasvoi".
Otsikko on neutraali ja toteava, eikä sisällä latautuneita termejä.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini5
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli on neutraali raportti ilman vastakkainasettelua.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.4 Mini0
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa tai populistisia rakenteita.
3 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on tilastollinen raportti, jossa ei ole nimettyä kritiikin tai puolustuksen kohdetta.
4 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet on erotettu faktoista, artikkeli on puhtaasti faktapohjainen.
- JO 10: Lähteet on ilmoitettu selkeästi (Tilastokeskus).
- JO 7: Lähteet on tarkistettu ja nimetty.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
5 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu suoraan viralliseen tilastotiedotteeseen, mikä on tyypillistä uutisoinnille.
6 Rivien välistä
Artikkeli raportoi tuloerojen kasvusta ja pienituloisten määrän lisääntymisestä neutraalisti Tilastokeskuksen datan pohjalta. Lukijalle välittyy kuva taloudellisen eriarvoisuuden syvenemisestä, jossa erityisesti yhden aikuisen lapsiperheet ja ulkomaalaistaustaiset ovat yliedustettuina pienituloisten joukossa.
7 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite100
- GPT-5.4 Mini95
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkeli rakentuu kokonaan Tilastokeskuksen tilastollisten väittämien varaan.
Hyödylliset tilastoaiheet
- pienituloisuus Suomessa 2024
- tuloerot Suomessa 2024
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →