Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Hanna Smith: Venäjän mediassa esiintyvä uusi suomalaiskommentaattori tukee Venäjän infovaikuttamista

Yle Uutinen 13.11.2025
Pisteet
71
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
30
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
70
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi käsityksen, että Venäjän mediassa esiintyvät länsimaiset kommentaattorit ovat ensisijaisesti Kremlin strategisia työkaluja. Lukijalle välittyy kuva, että yksittäisen henkilön poliittinen painoarvo on toissijainen suhteessa siihen, kuinka hyvin hän palvelee Venäjän propagandatavoitteita.

Uutinen Yle Lea Pakkanen · 13.11.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli rakentuu täysin asiantuntija Hanna Smithin analyysin ympärille.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti asiallinen, mutta se nojaa vahvasti yhteen asiantuntijaan. Vaikka aihe on poliittisesti latautunut, artikkeli pysyy raportoivana.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli edustaa valtavirran turvallisuuspoliittista näkemystä. Se ei suoraan asetu puoluepoliittisesti vasemmalle tai oikealle, vaan analysoi ilmiötä turvallisuuspolitiikan näkökulmasta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Viranomais- ja asiantuntijanäkökulma hybridivaikuttamisesta

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Kohteen oma näkemys tai motiivit puuttuvat. — Lukija saa vain yhden puolen näkemyksen toimijan toiminnasta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Asiantuntijavallan korostaminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli demokratian murentumisesta ja informaatiovaikuttamisesta.

Latautunut kieli

Termit kuten infovaikuttaminen ja propaganda ohjaavat lukijan tunnetilaa.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu asiantuntijan arvioon ilmiön yhteiskunnallisista seurauksista.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää artikkelin pääväitteen.

Otsikon lataus: Latautunut

Termi infovaikuttaminen on latautunut ja ohjaa lukijan tulkintaa kohteen toiminnasta.

Kärjistys: 20/100

Artikkeli kuvaa vastakkainasettelua Venäjän ja lännen välillä, mutta ei demonisoi yksilöitä.

Populismi: 10/100

Artikkeli ei ole populistinen, vaan analyyttinen.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Armando Memaa ei ole haastateltu, vaikka hänet esitetään jutun pääkohteena. Hän olisi voinut kertoa omat motiivinsa esiintymisilleen.

5 JSN-arvio 70/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

70
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot on erotettu selvästi faktoista.
  • JO 7: Aihetta on taustoitettu asiantuntijalausunnolla.
  • JO 7: Lähteet on tarkistettu ja asiantuntija on relevantti.

Heikkoudet

  • JO 21: Armando Memaa ei ole haastateltu vastaamaan väitteisiin, vaikka hänet on nimetty jutun keskeiseksi kohteeksi.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, vaikka kohde on nimetty.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihetta on käsitelty aiemmin muissa medioissa, mutta tämä artikkeli syventää analyysia asiantuntijan haastattelulla.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee suomalaista turvallisuuspoliittista keskustelua ja viranomaisnäkökulmaa, sillä se kehystää Venäjän mediassa esiintyvän suomalaisen toimijan nimenomaan osana Venäjän informaatiovaikuttamista.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Venäjän mediassa esiintyminen on automaattisesti osa informaatiovaikuttamista. ”Venäjän mediassa esiintyvä uusi suomalaiskommentaattori tukee Venäjän infovaikuttamista”
Kuka saa äänen Asiantuntija Hanna Smith saa hallitsevan äänen, kun taas Armando Meman omaa näkemystä tai motiiveja ei haastatella tai avata suoraan. ”Smithin mukaan länsimaalaiset Venäjä-mieliset kommentaattorit palvelevat Venäjällä kahta tarkoitusta.”
Tunnelma Huoli

Artikkeli normalisoi käsityksen, että Venäjän mediassa esiintyvät länsimaiset kommentaattorit ovat ensisijaisesti Kremlin strategisia työkaluja. Lukijalle välittyy kuva, että yksittäisen henkilön poliittinen painoarvo on toissijainen suhteessa siihen, kuinka hyvin hän palvelee Venäjän propagandatavoitteita.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin tarkoituksena myös varoittaa muita suomalaisia poliittisia toimijoita siitä, miten heidän esiintymisensä Venäjän mediassa tullaan tulkitsemaan kotimaassa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään termejä kuten infovaikuttaminen ja propaganda kuvaamaan kohteen toimintaa.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Hanna Smith laajempi kuva → Katso kirjoittajan Lea Pakkanen muut analyysit →
Hanna Smith Vapauden liitto Armando Mema Venäjä Ukraina kotimaa politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Venäjän hyökkäys
  • Ukraina
  • Vapauden liitto
  • media
  • Vladimir Putin
  • ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Armando Meman esiintyminen Venäjä-mielisenä ”suomalaisena [...524 sanaa...] ilmaisemaan mielipidettään mediassa, Smith huomauttaa.

Sisältö haettu
25.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →