Analyysi artikkelista: Kanadan valtavat metsäpalot ovat mahdollisia myös Suomessa, sanoo pelastusylitarkastaja: ”Uhkaa ei pidä aliarvioida”
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini12
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.4 Mini90
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi ajatusta ilmastonmuutoksen aiheuttamasta lisääntyvästä metsäpaloriskistä Suomessa. Vaikka nykytilanne esitetään hallittuna, lukijalle jää mielikuva, että suuret, Kanadan kaltaiset katastrofit ovat mahdollisia, mikä perustelee viranomaisten varautumissuunnitelmia ja kansainvälisen avun tarvetta.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on pääosin neutraali raportti. Vinouma on hyvin lievää ja liittyy lähinnä Kanadan palojen käyttämiseen kehystyskeinona, jolla korostetaan riskiä, vaikka asiantuntija itse rauhoittelee tilannetta.
Artikkeli käsittelee viranomaistyötä ja riskiarvioita ilman ideologista latausta. Se ei aja mitään poliittista suuntaa, vaan raportoi pelastustoimen varautumisesta.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Viranomaisten näkemys varautumisen välttämättömyydestä
- Ilmastonmuutoksen riski metsäpaloille
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Tarkemmat tiedot siitä, miten pelastustoimen resurssit ovat muuttuneet viime vuosina. — Auttaisi lukijaa ymmärtämään, onko varautuminen parantunut vai heikentynyt.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli mahdollisista tulevaisuuden suurpaloista.
Asiallinen ote pelastustoimen valmiuksista.
Kanadan valtavien palojen nostaminen vertailukohdaksi korostaa uhkakuvaa.
Varoitus uhan aliarvioinnista luo jännitettä.
Tunnevetoaminen on maltillista ja palvelee uutisen uutisarvon korostamista. Se ei ole manipuloivaa, vaan asettuu viranomaisviestinnän raameihin.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa sisällön ydinsanomaa: Kanadan palot ovat mahdollisia myös Suomessa.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini28
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko hyödyntää Kanadan metsäpalojen herättämää pelkoa tuodakseen aiheen lähemmäs suomalaista lukijaa: Kanadan valtavat metsäpalot ovat mahdollisia myös Suomessa.
Otsikko on asiallinen ja perustuu haastateltavan lausuntoon: Uhkaa ei pidä aliarvioida.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini5
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei vastakkainasettelua, artikkeli on asiallinen raportti.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.4 Mini0
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei populistisia elementtejä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei kritisoi ketään, joten vastineoikeutta ei tarvita.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu selvästi.
- JO 7: Asiantuntijalähde on nimetty ja titteli mainittu.
- JO 7: Lähde on selkeä ja asiantunteva.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
6 Omaperäisyys
Perusuutinen ajankohtaisesta aiheesta, ei sisällä uutta tutkimusta tai syväluotaavaa analyysia.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi ajatusta ilmastonmuutoksen aiheuttamasta lisääntyvästä metsäpaloriskistä Suomessa. Vaikka nykytilanne esitetään hallittuna, lukijalle jää mielikuva, että suuret, Kanadan kaltaiset katastrofit ovat mahdollisia, mikä perustelee viranomaisten varautumissuunnitelmia ja kansainvälisen avun tarvetta.
Herää kysymys, onko Kanadan metsäpalojen nostaminen otsikkoon ja vertailukohdaksi tarkoituksellinen keino lisätä uutisen vaikuttavuutta ja lukijoiden huomiota, vaikka asiantuntija itse toteaa Suomen tilanteen olevan toistaiseksi maltillinen.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Kanadan palojen käyttö varoituksena Suomelle.
9 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.4 Mini76
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli käyttää tilastollisia lukuja (353 vs 640 paloa) perustellakseen nykytilannetta. Ristiintarkistus tilastokeskuksen tai pelastustoimen virallisista raporteista olisi mahdollista.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Suomen maastopalotilastot
- Ilmastonmuutoksen vaikutus metsäpaloihin
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
- Pelastuslaitos
10 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →