← Etusivu

Analyysi artikkelista: Suomessa levinneet väärennetyt droonivaroitukset saattavat olla peräisin Venäjältä.

Yle Uutinen 11.4.2026
Pisteet
86
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
20
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli pyrkii rauhoittamaan kansalaisia ja osoittamaan, että drooni-iskuun liittyvät ohjeistukset ovat vieraan vallan masinoimaa disinformaatiota. Lukijalle välittyy kuva, että sosiaalisessa mediassa liikkuvaan tietoon tulee suhtautua kriittisesti, ja että viranomaisten viestintä on ainoa luotettava lähde.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Näkökulma on vahvasti viranomais- ja asiantuntijakeskeinen.

20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on tasapainoinen uutinen, joka perustuu selvitykseen ja asiantuntijalausuntoihin. Vinouma on hyvin vähäinen ja liittyy lähinnä viranomaisnäkökulman korostamiseen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli ei ota kantaa poliittisiin kysymyksiin, vaan raportoi disinformaatiosta. Lukijan ajatus ei taivu puoleen tai toiseen, vaan pysyy neutraalina.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Viranomaisten ja asiantuntijoiden näkemys disinformaatiosta.

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Asiantuntijavallan käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Artikkeli käsittelee kansalaisten kokemaa huolta drooni-iskuista.

Realismi

Asiantuntija pyrkii palauttamaan realismin ja vähentämään turhaa pelkoa.

Konflikti- tai kriisikehys

Vastakkainasettelu disinformaation ja viranomaistiedon välillä.

Tunnevetoaminen on perusteltua, koska se pyrkii hälventämään disinformaation aiheuttamaa pelkoa.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko käyttää varovaista ilmaisua 'saattavat olla', mikä on neutraalia.

Kärjistys: 10/100

Artikkeli ei polarisoi, vaan pyrkii selittämään ilmiötä.

Populismi: 10/100

Artikkeli ei ole populistinen, vaan asiallinen uutinen.

3 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Sergei Mordovin sai vastata ja kertoa näkemyksensä.

4 JSN-arvio 100/100 · 4 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Tiedot on tarkistettu ja selvitetty.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu.
  • JO 7: Lähteet on tarkistettu.
  • JO 21: Levittäjää on kuultu.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 80/100
80/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Yle on tehnyt omaa selvitystyötä videon alkuperästä.

6 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee viranomaisia ja turvallisuusviranomaisia: se vahvistaa luottamusta viranomaistiedotukseen ja osoittaa disinformaation alkuperän, mikä vähentää kansalaisten turhaa pelkoa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Venäjän disinformaatiokampanjat ovat olemassa oleva ja tunnistettava uhka. ”tapaus sopisi Venäjän disinformaatiokampanjoihin”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Videon alkuperäisen tekijän toimijuus jää epäselväksi, mikä korostaa disinformaation anonyymiä luonnetta. ”Alkuperäisen videon tekijä ei ole Ylen tiedossa.”
Kuka saa äänen Asiantuntijan ääni on keskeisessä roolissa tulkitsemassa tapahtumia, kun taas levittäjä saa vastata lyhyesti. ”Euroopan hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolaisen mukaan tapaus sopisi Venäjän disinformaatiokampanjoihin.”
Tunnelma Huoli, Realismi

Artikkeli pyrkii rauhoittamaan kansalaisia ja osoittamaan, että drooni-iskuun liittyvät ohjeistukset ovat vieraan vallan masinoimaa disinformaatiota. Lukijalle välittyy kuva, että sosiaalisessa mediassa liikkuvaan tietoon tulee suhtautua kriittisesti, ja että viranomaisten viestintä on ainoa luotettava lähde.

Tekoälyn vapaa havainto

Vaikuttaisi siltä, että artikkeli on julkaistu osittain vastatoimena sosiaalisessa mediassa levinneelle pelolle, jotta viranomaisten kontrolli informaatioympäristöstä säilyisi.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen Euroopan hybridiosaamiskeskus laajempi kuva Katso kirjoittajan Yle Uutiset muut analyysit

Tiedot tästä analyysistä

Yle kertoi alkuviikosta, että suomenkielisessä [...531 sanaa...] Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa.

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →