Analyysi artikkelista: Suomessa levinneet väärennetyt droonivaroitukset saattavat olla peräisin Venäjältä.
Artikkeli pyrkii rauhoittamaan kansalaisia ja osoittamaan, että drooni-iskuun liittyvät ohjeistukset ovat vieraan vallan masinoimaa disinformaatiota. Lukijalle välittyy kuva, että sosiaalisessa mediassa liikkuvaan tietoon tulee suhtautua kriittisesti, ja että viranomaisten viestintä on ainoa luotettava lähde.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on tasapainoinen uutinen, joka perustuu selvitykseen ja asiantuntijalausuntoihin. Vinouma on hyvin vähäinen ja liittyy lähinnä viranomaisnäkökulman korostamiseen.
Artikkeli ei ota kantaa poliittisiin kysymyksiin, vaan raportoi disinformaatiosta. Lukijan ajatus ei taivu puoleen tai toiseen, vaan pysyy neutraalina.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Viranomaisten ja asiantuntijoiden näkemys disinformaatiosta.
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli käsittelee kansalaisten kokemaa huolta drooni-iskuista.
Asiantuntija pyrkii palauttamaan realismin ja vähentämään turhaa pelkoa.
Vastakkainasettelu disinformaation ja viranomaistiedon välillä.
Tunnevetoaminen on perusteltua, koska se pyrkii hälventämään disinformaation aiheuttamaa pelkoa.
2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen.
Otsikko käyttää varovaista ilmaisua 'saattavat olla', mikä on neutraalia.
Artikkeli ei polarisoi, vaan pyrkii selittämään ilmiötä.
Artikkeli ei ole populistinen, vaan asiallinen uutinen.
3 Kuultiinko kohdetta
Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Sergei Mordovin sai vastata ja kertoa näkemyksensä.
4 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Tiedot on tarkistettu ja selvitetty.
- JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu.
- JO 7: Lähteet on tarkistettu.
- JO 21: Levittäjää on kuultu.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
5 Omaperäisyys
Yle on tehnyt omaa selvitystyötä videon alkuperästä.
6 Rivien välistä
Artikkeli pyrkii rauhoittamaan kansalaisia ja osoittamaan, että drooni-iskuun liittyvät ohjeistukset ovat vieraan vallan masinoimaa disinformaatiota. Lukijalle välittyy kuva, että sosiaalisessa mediassa liikkuvaan tietoon tulee suhtautua kriittisesti, ja että viranomaisten viestintä on ainoa luotettava lähde.
Vaikuttaisi siltä, että artikkeli on julkaistu osittain vastatoimena sosiaalisessa mediassa levinneelle pelolle, jotta viranomaisten kontrolli informaatioympäristöstä säilyisi.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
7 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →