← Etusivu

Analyysi artikkelista: Tutkija: Jihadistit ovat ahtaalla Marokossa – ulkomaat houkuttelevat

Ilta-Sanomat Uutinen 24.8.2017
Pisteet
80
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
15
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
90
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.4 Mini90
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi keskustelua marokkolaislähtöisestä terrorismista selittämällä sen sosioekonomisilla tekijöillä ja Marokon sisäisellä paineella. Lukijalle välittyy kuva, että viranomaiset hallitsevat tilannetta tiiviillä yhteistyöllä, mikä vähentää pelkoa satunnaisista iskuista.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli rakentuu täysin terrorismitutkijoiden haastattelujen varaan.

15
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on tasapainoinen ja pyrkimys neutraaliuteen on selvä. Asiantuntijoiden äänet on tuotu esiin asiallisesti, ja lopussa oleva muistutus liioittelun vaarasta neutraloi mahdollista leimaavuutta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee turvallisuuspolitiikkaa asiantuntijavetoisesti ilman ideologista kehystystä. Se ei ota kantaa poliittisiin kiistoihin, vaan raportoi ilmiöstä viranomaisnäkökulmasta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Viranomaisten tehokkuus terrorismin torjunnassa
  • Sosioekonomiset syyt radikalisoitumisen taustalla

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Asiantuntijoiden korostaminen Kontekstointi

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa järkeen ja asiantuntijatietoon terrorismin torjunnan haasteista.

Tunteellinen sitaatti

Sitaatit asiantuntijoilta tuovat uskottavuutta ja vähentävät tunteellista latausta.

Tunnevetoaminen on vähäistä ja perusteltua asiantuntijoiden analyysin kautta.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä ja asiantuntijoiden arvioita.

Klikkihoukutus: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää asiantuntijan näkemyksen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa kieltä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaileva: Tutkija: Jihadistit ovat ahtaalla Marokossa – ulkomaat houkuttelevat.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini6
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei rakenna vastakkainasettelua, vaan analysoi ilmiötä neutraalisti.

Populismi: 2/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on asiantuntija-analyysi, ei uutinen, joka kohdistuisi kritiikillä tiettyyn tahoon, joka vaatisi vastineen.

4 JSN-arvio 90/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot on erotettu faktoista.
  • JO 7: Lähteinä on käytetty tunnettuja terrorismitutkijoita.
  • JO 10: Lähteet on nimetty ja niiden asiantuntemus on tuotu esiin.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on tavanomainen uutiskooste asiantuntijalausunnoista.

6 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee turvallisuusviranomaisia ja terrorismintutkimuksen asiantuntijoita, sillä se kehystää ilmiön hallittavaksi ja selitettäväksi viranomaisyhteistyön kautta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että jihadistien toiminta on suoraa seurausta sosioekonomisesta syrjäytymisestä. ”Sosioekonomisesti syrjäytyneet ja eristämisen kohteeksi joutuneet (marokkolaiset) ovat otollinen kohde.”
Kuka saa äänen Asiantuntijoiden ääni dominoi; heidän näkemyksensä ohjaavat lukijan tulkintaa ilmiön syistä. ”Ruotsalaisen terrorismitutkijan Magnus Ranstorpin mukaan tuo kertoo paradoksaalisesti siitä, että terroristeilla on ollut heikko menetys Marokossa.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli normalisoi keskustelua marokkolaislähtöisestä terrorismista selittämällä sen sosioekonomisilla tekijöillä ja Marokon sisäisellä paineella. Lukijalle välittyy kuva, että viranomaiset hallitsevat tilannetta tiiviillä yhteistyöllä, mikä vähentää pelkoa satunnaisista iskuista.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa esiin nimenomaan marokkolaislähtöisyyden, vaikka tutkija lopussa huomauttaa sen liioittelusta; tämä voi heijastaa median tarvetta vastata yleiseen keskusteluun terrorismin alkuperästä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen Magnus Ranstorp laajempi kuva Katso kirjoittajan STT muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Useissa Euroopassa tapahtuneissa terroriteoissa tekijät [...220 sanaa...] ovat lähtöisin monesta eri maasta.

Sisältö haettu
9.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →