Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Matti Mörttisen kolumni: Käsitykset naisten ajattelusta ovat antiikkisia, nyt todellisuus ravistelee politiikkaa

Yle Kolumni 18.11.2024
Pisteet
76
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
30
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi, Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Kolumni haastaa perinteiset identiteettipoliittiset oletukset ja esittää, että äänestäjien luokittelu sukupuolen tai etnisyyden mukaan on vanhentunutta. Lukijalle välittyy kuva, jossa populismi on muuntautumiskykyinen ilmiö, joka ei enää noudata perinteisiä demografisia rajoja, vaan kytkeytyy vahvemmin yksilöiden mediankulutustottumuksiin.

Kolumni Yle Matti Mörttinen · 18.11.2024 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Kirjoittaja analysoi politiikkaa ulkopuolisena tarkkailijana ja haastaa vallitsevia käsityksiä.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Kolumni on genrelleen tyypillisesti mielipiteellinen. Se ei ole voimakkaasti vinoutunut, mutta se valikoi esimerkkejä (kuten Soinin sitaatti) tukemaan kirjoittajan omaa näkemystä identiteettipolitiikan turhuudesta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Kirjoittaja kritisoi sekä vasemmiston että oikeiston perinteisiä analyysimalleja. Lukijan ajatus ei taivu selkeästi vasemmalle tai oikealle, vaan pikemminkin kohti kriittistä suhtautumista nykyiseen poliittiseen analyysiin.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Identiteettipolitiikan vanhentuneisuus
  • Mediankulutuksen merkitys poliittisessa käyttäytymisessä

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Mediankulutuksen ja poliittisen käyttäytymisen välistä syy-seuraussuhdetta ei avata syvällisesti. — Lukija jää kaipaamaan tarkempaa tietoa siitä, miten mediankulutus tarkalleen ohjaa äänestyspäätöksiä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Yleistäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi Huoli
Realismi

Kirjoittaja vetoaa järkeen ja vaatii luopumaan vanhentuneista stereotypioista.

Huoli

Huoli yhteiskunnan polarisoitumisesta 'tytöt vastaan pojat' -asetelmaan.

Latautunut kieli

Termit kuten 'antiikkisia' ja 'vihaiset valkoiset heteromiehet' lataavat tekstiä.

Tunnevetoaminen on kolumnille tyypillistä ja perusteltua genren puitteissa; se ei ole manipuloivaa, vaan tukee kirjoittajan argumentaatiota.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa kolumnin sisältöä ja teemaa.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää kolumnin pääteeman, vaikka käyttääkin hieman dramaattista ilmaisua 'todellisuus ravistelee'.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa kolumnin analyyttistä otetta ilman latautuneita termejä.

Kärjistys: 20/100

Artikkeli varoittaa polarisaatiosta, mutta ei itse syyllisty siihen.

Populismi: 30/100

Artikkeli käsittelee populismia ilmiönä, mutta ei käytä populistista rakennetta.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on kolumni, jossa kirjoittaja esittää oman analyysinsä, ei uutinen, joka kohdistuisi yksittäiseen henkilöön tai organisaatioon.

5 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet on selvästi erotettu analyysistä.
  • JO 7: Kirjoittaja viittaa ajankohtaisiin vaalituloksiin ja ilmiöihin.
  • JO 11: Mielipiteet ja analyysi on erotettu selvästi.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 70/100
70/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Kolumni yhdistää ajankohtaisen vaalianalyysin ja laajemman yhteiskunnallisen pohdinnan tuoreella tavalla.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee poliittisia analyytikoita ja strategisteja, jotka pyrkivät päivittämään äänestäjäkäyttäytymisen mallejaan perinteisistä identiteettipoliittisista lokeroista kohti mediankulutukseen perustuvaa analyysia.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että populismi on ilmiö, jonka menestystä voidaan ja pitää analysoida äänestäjäryhmien kautta. ”Populismi nousi pinnalle vihaisten valkoisten heteromiesten ansiosta.”
Kuka saa äänen Kirjoittaja käyttää Timo Soinia auktoriteettina tukemaan väitettään stereotypioiden murtumisesta. ”Olisi pitänyt oivaltaa esimerkiksi se, minkä Timo Soini julisti jälkikäteen: ”Eivät kaikki naiset ole urbaaneja, liberaaleja älypäitä”.”
Tunnelma Realismi, Huoli

Kolumni haastaa perinteiset identiteettipoliittiset oletukset ja esittää, että äänestäjien luokittelu sukupuolen tai etnisyyden mukaan on vanhentunutta. Lukijalle välittyy kuva, jossa populismi on muuntautumiskykyinen ilmiö, joka ei enää noudata perinteisiä demografisia rajoja, vaan kytkeytyy vahvemmin yksilöiden mediankulutustottumuksiin.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko kirjoittajan pyrkimys 'tasa-arvon etenemisestä' ja 'kiintiöiden tarpeettomuudesta' tarkoituksellinen provokaatio, jolla hän haluaa etäännyttää itsensä nykyisestä identiteettipoliittisesta keskustelusta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 50/100, 1 tilastoaihetta
50/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli tekee väitteitä äänestyskäyttäytymisestä, joiden todenperäisyyttä voi arvioida tilastollisen datan avulla.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Yhdysvaltain vaalien äänestyskäyttäytyminen demografioittain

Suositellut lähteet

  • Pew Research Center
  • NBC News
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Sahra Wagenknecht laajempi kuva → Katso kirjoittajan Matti Mörttinen muut analyysit →
Sahra Wagenknecht Donald Trump Kamala Harris Isabel Peron Timo Soini Eva Peron Pauline Hanson politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • identiteetit
  • populismi
  • naiset
  • sukupuoli
  • etnisyys
  • puolueet
  • politiikka
  • Donald Trump

Tiedot tästä analyysistä

Politiikkaa on pitkään ohjannut nippu [...508 sanaa...] Mörttinen_ Kirjoittaja on pirkanmaalainen poika.

Sisältö haettu
8.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →