Analyysi artikkelista: En yllättynyt kun kuulin Krista Kiurun epäillystä pahoinpitelystä, sanoo politiikan tutkija Emilia Palonen
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (2 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- Mistral Small65
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- Mistral Small85
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli kehystää Krista Kiuruun kohdistuneen epäillyn pahoinpitelyn osaksi laajempaa naispoliitikkoihin kohdistuvaa demonisointia ja polarisaatiota. Lukijalle välittyy kuva, jossa puhemies Jussi Halla-ahon reaktio nähdään epäonnistumisena hänen roolissaan kansanedustajien koskemattomuuden turvaajana.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli painottaa vahvasti yhtä asiantuntijanäkökulmaa, joka kritisoi puhemiehen toimintaa. Vaikka Halla-ahon viestit on lainattu, artikkelin kehystys ohjaa lukijaa näkemään puhemiehen reaktion epäonnistuneena.
Artikkeli käsittelee vallankäyttöä ja poliittista vastuuta. Vaikka se kritisoi puhemiehen reaktiota, se tekee sen asiantuntija-analyysin kautta, eikä selkeää ideologista vasemmisto-oikeisto-suuntaa välity, vaan kyse on vahtikoira-asetelmasta.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Poliittinen polarisaatio on syy väkivallalle
- Puhemiehen reaktio on ollut riittämätön
Kritisoidut tahot
- Jussi Halla-aho
Puolustetut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Poliisin virallinen kanta motiivista puuttuu, vaikka tutkija spekuloi sillä. — Lukija saattaa sekoittaa tutkijan arvion poliisin tutkintatuloksiin.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli poliittisen polarisaation leviämisestä yksityiselämään.
Epäluottamus puhemiehen reaktion riittävyyttä kohtaan.
Termit kuten 'demonisointi' ja 'antielitistinen' lataavat keskustelua.
Väkivaltatapaus asetetaan osaksi eduskunnan välistä vastakkainasettelua.
Tunnevetoaminen on sidottu asiantuntijan arvioon, mikä tekee siitä journalistisesti perusteltua, mutta samalla se vahvistaa artikkelin kriittistä sävyä.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa tutkija Palonen kertoo näkemyksistään.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- Mistral Small20
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Otsikko on informatiivinen, mutta henkilöittää uutisen tutkijan mielipiteen kautta: "En yllättynyt kun kuulin Krista Kiurun epäillystä pahoinpitelystä, sanoo politiikan tutkija Emilia Palonen"
Otsikko raportoi tutkijan näkemyksen neutraalisti ilman latautuneita termejä.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- Mistral Small50
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkeli käsittelee polarisaatiota ilmiönä, mutta ei itse demonisoi osapuolia. Sitaatti: "...vuosikausien naisia halveksuva ja poliitikkoja halveksuva polarisaatio".
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- Mistral Small10
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkeli mainitsee 'antielitistisen' motiivin, mutta ei itse käytä populistista kehystä. Sitaatti: "Se voi olla vain antielitistinen tai sitten hyvinkin selkeästi Kiurun vaikka viimeaikaista politiikkaa kritisoiva motiivi."
4 Kuultiinko kohdetta
Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Jussi Halla-aho on saanut esittää oman näkemyksensä viestipalvelu X:n kautta, joka on lainattu artikkeliin.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot on erotettu uutistapahtumasta.
- JO 7: Halla-ahon omat viestit on lainattu suoraan.
- JO 7: Lähteet ja sitaatit on tarkistettu.
Heikkoudet
- JO 21: Vaikka Halla-ahon viestit on lainattu, artikkelin kehystys on vahvasti kriittinen häntä kohtaan.
6 Omaperäisyys
Artikkeli yhdistää uutisen ja tutkijan kommentoinnin, mikä on tyypillistä Ylen uutisoinnille.
7 Rivien välistä
Artikkeli kehystää Krista Kiuruun kohdistuneen epäillyn pahoinpitelyn osaksi laajempaa naispoliitikkoihin kohdistuvaa demonisointia ja polarisaatiota. Lukijalle välittyy kuva, jossa puhemies Jussi Halla-ahon reaktio nähdään epäonnistumisena hänen roolissaan kansanedustajien koskemattomuuden turvaajana.
Herää kysymys, miksi artikkeli valitsee juuri Emilia Palosen asiantuntijaksi kommentoimaan puhemiehen reaktiota, mikä vahvistaa kriittistä kehystä Halla-ahoa kohtaan.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään vahvoja termejä kuten 'demonisointi' kuvaamaan poliittista keskustelua.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →