Iltalehti

← Etusivu

Analyysi artikkelista: IL:n tiedot: Kokoomuksesta halutaan ryhmärangaistukset PS-kansanedustajille

Iltalehti Uutinen 17.12.2025

Pisteet

Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.

Vinouma

Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.

JSN-laatu

Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää perussuomalaisten sisäisen kurinpitoprosessin hallituksen selviytymiskamppailuksi, jossa kokoomus painostaa kumppaniaan välttääkseen oman hallitusvastuunsa murenemisen. Lukijalle välittyy kuva, jossa perussuomalaiset ovat hallituksen maineen ja pääministerin johtajuuden tiellä, ja kokoomus pyrkii aktiivisesti ohjailemaan hallituskumppaninsa toimintaa julkisuuskuvan pelastamiseksi.

Uutinen Iltalehti Joel Maisalmi · 17.12.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli tarkastelee tilannetta hallituspuolueiden välisen valtadynamiikan näkökulmasta.

/100

Kohtalainen vinouma

Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti uutinen, mutta se painottaa kokoomuksen näkökulmaa ja motiiveja kriisin ratkaisijana. Vaikka perussuomalaisten ryhmän puheenjohtajaa on siteerattu, jutun kehys on vahvasti kokoomusjohtoinen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli asettuu hallitusyhteistyön ja vakauden puolelle, mikä on tyypillistä hallituslähteisiin nojaavalle uutisoinnille. Se ei suoraan edusta vasemmisto- tai oikeistopolitiikkaa, vaan pikemminkin hallitusvallan ylläpitämistä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

Kokoomuksen tarve hallita kriisiä
Hallituksen yhtenäisyyden tärkeys

Kritisoidut tahot

Perussuomalaiset

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta

Tausta Laajempi taustoitus siitä, miten hallituksen yhdenvertaisuustiedonanto on aiemmin vaikuttanut hallitusyhteistyöhön. — Lukija ymmärtäisi paremmin, miksi kokoomus kokee tilanteen niin kriittiseksi.

2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Turhautuminen / pettymys

Huoli

Huoli hallituksen maineen ja pääministerin johtajuuden puolesta.

Turhautuminen / pettymys

RKP:n ja kokoomuksen turhautuminen perussuomalaisten toimintaan.

Konflikti- tai kriisikehys

Hallituksen sisäinen jännite ja painostus esitetään keskeisenä konfliktina.

Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy poliittiseen tilannekuvaan, jossa hallituksen vakaus on uhattuna.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 25

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa käsitellään kokoomuksen halua ryhmärangaistuksiin.

Klikkihoukutus: 30/100

Otsikko viittaa sisäpiiritietoon, mikä on tyypillistä poliittiselle uutisoinnille, mutta ei ole varsinaista klikkiotsikointia.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa poliittista tilannetta neutraalisti ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 25/100

Artikkeli kuvaa hallituspuolueiden välistä jännitettä, mutta ei demonisoi osapuolia.

Populismi: 30/100

Artikkeli käsittelee eliitin (hallituspuolueiden) sisäistä toimintaa, ei suoraa populistista kansa vs. eliitti -asetelmaa.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä on mainittu ja hänen kommenttinsa on referoitu, mutta ryhmän sisäistä keskustelua ei ole suoraan kuultu.

5 JSN-arvio 80/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

/100 JSN-vaatimustenmukaisuus

Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
JO 7: Tapahtumien kulku on kuvattu johdonmukaisesti.
JO 7: Lähteet on pyritty tarkistamaan.

Heikkoudet

JO 12: Anonyymien lähteiden käyttö on laajaa, mikä heikentää uutisen läpinäkyvyyttä.

6 Omaperäisyys 60/100

60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli tuo uutta tietoa hallituksen sisäisistä painostuskeinoista, mutta aihe on laajasti uutisoitu.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa

Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee hallituksen vakautta ja pääministeri Petteri Orpon johtajuutta: tilanne esitetään hallituksen sisäisenä kriisinhallintana, jossa kokoomus toimii vastuullisena välittäjänä perussuomalaisten ja RKP:n välillä.

Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että hallituksen on välttämätöntä sanktioida kansanedustajia kansainvälisen maineen palauttamiseksi. ”Hartaana ja varmasti myös aitona toiveena on, että tällä tavoin saataisiin myös kansainväliseen mediaan tanakampaa viestiä siitä, että Suomessa asiaan suhtaudutaan vakavasti.”

Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Kokoomuksen aktiivinen vaikuttaminen perussuomalaisiin kuvataan välttämättömänä ja perusteltuna toimintana, kun taas perussuomalaisten toimijuus rajataan reaktiiviseksi vastaukseksi kokoomuksen paineeseen. ”Iltalehden useiden lähteiden perusteella kokoomus on ottanut vaikuttamiskeinot perussuomalaisia kohtaan käyttöön.”

Kuka saa äänen Kokoomuksen ja RKP:n näkemykset ja motiivit saavat runsaasti tilaa, kun taas perussuomalaisten eduskuntaryhmän sisäinen keskustelu jää referoiduksi ja ulkopuolisten lähteiden varaan. ”RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz luonnehti Iltalehdelle, että kyseessä on ”viime vuosikymmenten isoimpia mainehaittoja”

Tunnelma Huoli

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkeli keskittyy poikkeuksellisen vahvasti kokoomuksen näkökulmaan ja heidän tarpeeseensa hallita kriisiä, mikä voi viitata siihen, että jutun lähteet ovat ensisijaisesti kokoomuslaisista piireistä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen

Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Perussuomalaiset laajempi kuva → Katso kirjoittajan Joel Maisalmi muut analyysit →

Perussuomalaiset Jani Mäkelä Kaisa Garedew kokoomus Rkp Petteri Orpo politiikka Juho Eerola

Lähteen asiasanat — median oma luokitus

Tiedot tästä analyysistä

Hallituksen piirissä käydään kovaa hermopeliä [...377 sanaa...] varaa meneillään olevan kaltaisiin sotkuihin.

Sisältö haettu: 5.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →