Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: HS Tromssassa | Pohjois-Norjaan vyöryy turisteja, jotka eivät osaa käyttäytyä eivätkä varustautua oikein

Helsingin Sanomat Reportaasi 29.7.2026
Pisteet
50
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
55
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
40
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Paheksunta / viha Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli käyttää kärjistettyä ja visuaalisesti epämiellyttävää esimerkkiä normalisoidakseen paikallisten turhautumisen massaturismiin. Lukijalle välittyy kuva hallitsemattomasta ilmiöstä, jossa turistien piittaamattomuus ja huono valmistautuminen kuormittavat paikallista ympäristöä ja palveluita.

Reportaasi Helsingin Sanomat HS-tilaajille Maria Pettersson · 29.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli keskittyy matkailun aiheuttamiin inhimillisiin ja käytännön ongelmiin paikallisten näkökulmasta.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
55
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on vahvasti kehystetty paikallisten näkökulmasta. Käytetty kieli on latautunutta ja anekdootti on valittu herättämään voimakkaita tunteita, mikä nostaa vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee matkailun haittoja, mikä on yleinen yhteiskunnallinen keskustelunaihe. Vaikka sävy on kriittinen turisteja kohtaan, se ei aja selkeää puoluepoliittista ideologiaa, vaan keskittyy paikalliseen elinympäristöön.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Paikallisten asukkaiden ja matkailualan ammattilaisten turhautuminen.

Kritisoidut tahot

  • Turistit

Puolustetut tahot

  • Tromssan paikalliset

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Matkailun taloudelliset hyödyt tai mahdolliset infrastruktuurin kehityssuunnitelmat puuttuvat. — Lukija saa yksipuolisen kuvan, jossa matkailu nähdään vain haittana.
  • Vastakkainen näkökulma Matkailijoiden näkökulma tai kokemus alueesta puuttuu. — Tilanne on monimutkaisempi kuin vain turistien 'osaamattomuus'.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Anekdootti

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Paheksunta / viha Turhautuminen / pettymys
Paheksunta / viha

Turistien käytöksen aiheuttama moraalinen paheksunta.

Turhautuminen / pettymys

Paikallisten turhautuminen infrastruktuurin pettämiseen.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'paskamyrsky' ja 'vatsat löysiä' käyttö luo shokeeraavan ja epämiellyttävän tunnelman.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Yksittäinen tarina vessajonosta ja luontoon tarpeilleen menemisestä yleistetään kuvaamaan koko turistiryhmää.

Tunnevetoaminen on manipuloivaa, sillä se käyttää graafista kieltä ohjaamaan lukijan mielipidettä matkailijoista ilman syvällisempää analyysia matkailun taloudellisista tai sosiaalisista vaikutuksista.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 40

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja ingressi vastaavat artikkelin sisältöä, joka kuvaa matkailun aiheuttamia ongelmia.

Klikkihoukutus: 40/100

Otsikko on informatiivinen mutta käyttää provokatiivista kieltä ("eivät osaa käyttäytyä").

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko lataa matkailijat negatiivisesti väittämällä heidän osaamattomuuttaan ja huonoa käytöstään faktana.

Kärjistys: 40/100

Artikkeli luo selkeän me-vs-he-asetelman paikallisten ja turistien välille.

Populismi: 50/100

Artikkeli vetoaa 'tavallisten ihmisten' (paikallisten) kokemukseen ja asettaa heidät vastakkain 'eliitin' tai 'massan' (turistien) kanssa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Turisteja kritisoidaan voimakkaasti, mutta heille ei anneta mahdollisuutta vastata tai selittää tilannetta.

5 JSN-arvio 40/100 · 3 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

40
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

Ei havaittuja vahvuuksia.

Heikkoudet

  • JO 11: Toimittajan oma kieli ja valitut anekdootit sekoittuvat uutismaiseen raportointiin.
  • JO 21: Turistien näkökulma tai puolustus puuttuu kokonaan.
  • JO 11: Toimittajan kanta ja kärjistykset hallitsevat tekstiä.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen, mutta toteutus on tyylillisesti hyvin tavanomainen kärjistävä reportaasi.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Paikallisia asukkaita ja matkailualan ammattilaisia, jotka kärsivät hallitsemattomasta massaturismista ja sen aiheuttamista ympäristö- ja infrastruktuuriongelmista.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että turistien huono käytös ja puutteellinen varustautuminen ovat yleistettävissä ilmiön perussyyksi. ”Pohjois-Norjaan vyöryy turisteja, jotka eivät osaa käyttäytyä eivätkä varustautua oikein”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Turistien toimijuus korostuu negatiivisena tekijänä, kun taas matkailun kasvun taustalla olevat rakenteelliset tekijät jäävät taustalle. ”Tromssan matkailu on kasvanut niin paljon”
Kuka saa äänen Paikallisen oppaan näkemys nostetaan esiin auktoriteettina, joka vahvistaa artikkelin kriittistä kehystä. ”jopa sillä elantonsa ansaitseva opas kehottaa turisteja menemään muualle”
Tunnelma Paheksunta / viha

Artikkeli käyttää kärjistettyä ja visuaalisesti epämiellyttävää esimerkkiä normalisoidakseen paikallisten turhautumisen massaturismiin. Lukijalle välittyy kuva hallitsemattomasta ilmiöstä, jossa turistien piittaamattomuus ja huono valmistautuminen kuormittavat paikallista ympäristöä ja palveluita.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkelin valinta aloittaa hyvin graafisella ja epämiellyttävällä anekdootilla (paskamyrsky) vaikuttaa tietoiselta strategialta herättää lukijassa välitöntä paheksuntaa, mikä ohjaa lukijan sympatiat välittömästi paikallisten puolelle.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 2 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Kohtalainen

Graafinen ja halventava kieli turistien kuvaamisessa.

Syntipukkiajattelu Lieva

Turistit esitetään syyllisinä kaikkiin alueen ongelmiin.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Tromssa laajempi kuva → Katso kirjoittajan Maria Pettersson muut analyysit →
Tromssa ympäristö
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kirjeenvaihtajat

Tiedot tästä analyysistä

Tromssan matkailu on kasvanut niin [...49 sanaa...] vatsat löysiä. Voitte kuvitella loput.

Sisältö haettu
30.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →